Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto lisää työperäistä maahanmuuttoa, mutta voi vaikuttaa kielteisesti joihinkin palkkoihin
Laboren tuoreen tutkimuksen mukaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi tapa lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Saatavuusharkinnasta luopuminen voisi kuitenkin tulosten mukaan vaikuttaa negatiivisesti erityisesti tiettyjen työntekijäryhmien, kuten matalapalkka-aloilla ja palveluammateissa työskentelevien, sekä ikääntyvien työntekijöiden palkkakehitykseen.
Laboren julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamisen vaikutuksia Suomessa hyödyntäen alueellista vaihtelua saatavuusharkinnasta vapautetuissa ammateissa.
Suomen väestön vanhetessa työperäinen maahanmuutto on noussut tärkeäksi kysymykseksi. On keskeistä ymmärtää, miten erilaiset maahanmuuttoa koskevat politiikkatoimenpiteet vaikuttavat Suomeen tulevien maahanmuuttajien määrään ja toisaalta maassa jo olevien työmarkkinatulemiin. Saatavuusharkinta on politiikkatoimi, joka on usein julkisessa keskustelussa esillä ja sen poistamista ehdotetaan aika-ajoin työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Saatavuusharkinnan vaikutuksista ei ole juuri aikaisempaa tutkimusnäyttöä.
Laboren tutkimuksessa arvioitiin vaikutuksia ns. erot eroissa (difference-in-differences) -asetelmalla. Asetelmassa saatavuusharkinnasta vapautettuja ammatteja verrattiin niihin ammatteihin, joissa vapautuksia ei tehdä eli niihin, joissa saatavuusharkinta pysyy käytössä koko tarkasteluperiodin ajan. Tällä menetelmällä voitiin estimoida saatavuusharkinnan kausaalivaikutus tiettyjen oletusten ollessa voimassa.
Tutkimuksessa havaittiin, että saatavuusharkinnan poistaminen johtaa ulkomaalaisten työntekijöiden määrän kasvuun niissä poikkeusammateissa, joissa harkinta poistetaan. Tämä vaikutus syntyy pääasiassa Suomessa jo asuvista ulkomaalaisista henkilöistä. Keskipitkän aikavälin vaikutus suomessa syntyneiden työntekijöiden keskimääräisiin vuosituloihin on -647 euroa (noin 2 %) ammatti-aluetasolla ja -1 121 euroa (noin 4 %) yksilötasolla. Vaikutukset ovat suurimpia matalapalkkaisilla aloilla, palveluammateissa sekä ikääntyvillä työntekijöillä.
”Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että saatavuusharkinnan poistolla voi lisätä työperäistä maahanmuuttoa jonkin verran. Tulokset kuitenkin antavat viitteitä, että saatavuusharkinnan poiston vaikutus palkkakehitykseen saattaisi olla negatiiviinen joillekin työntekijäryhmille, erityisesti työtuntien vähenemisen kautta”, summaavat Laboren tutkijat Jeremias Nieminen, Ohto Kanninen, Hannu Karhunen ja Sanni Kiviholma.
Tutkimuksessa käytettiin yksilö- ja yritystason rekisteriaineistoja vuosilta 2011–2020 sekä käsin kerättyjä ELY-keskusten työlupalinjauksia vuodesta 2012 lähtien.
Tutkimusta rahoittivat OP-Pohjola Research Foundation (datarahoitus) sekä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Linkki avautuu keskiviikkona 19.9. klo 00.00. Sitä ennen tutkimus on ladattavissa tämän tiedotteen liitteistä PDF-muodossa.
Lisätiedot:
- Jeremias Nieminen
- erikoistutkija
- Puh. +358 050 5496 038
- jeremias.nieminen@labore.fi
- Tutkijaprofiili
- Ohto Kanninen
- johtava tutkija
- Puh. +358-41 513 7175
- ohto.kanninen@labore.fi
- Tutkijaprofiili
- Hannu Karhunen
- tutkimusohjaaja
- Puh. +358-40 940 2779
- hannu.karhunen@labore.fi
- Tutkijaprofiili
- Sanni Kiviholma
- tutkija
- Puh. +358-50 316 4678
- sanni.kiviholma@labore.fi
- Tutkijaprofiili
