Työllisyys nousuun paremmilla palveluilla leikkauslistojen sijaan
Tuoreen PT Policy Briefin mukaan työllisyyttä voidaan kasvattaa järjestämällä työvoima- ja koulutuspalvelut nykyistä paremmin pohjoismaisen mallin mukaisesti, mikä voi edellyttää pientä verotuksen tason nostoa. Policy Briefissä kumotaan taloustieteelliseen tutkimukseen ja pohjoismaiseen vertailuun pohjaten Suomessa usein esitetty väite, jonka mukaan tehokkain keino nostaa työllisyyttä olisi tuloverojen kevennys ja työttömyysturvan leikkaus.
Suomen hyvinvointivaltion säilyttämiseksi tarvitaan sekä korkea työllisyys että tasapainoinen valtion budjetti. Suomessa esitetään usein, että tehokkaimpia keinoja nostaa työllisyyttä ovat tuloverojen alentaminen ja työttömyysturvan leikkaaminen. Usein näissä väitteissä vedotaan samalla muihin Pohjoismaihin. PT Policy Briefissä teemme kriittisen pohjoismaisen vertailun työllisyydestä, veroista ja palveluista. Vertailussa nähdään, että muissa Pohjoismaissa työllisyys on korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Näissä maissa työllisyyttä hoidetaan työvoima- ja koulutuspalvelujen paremmalla resursoinnilla, minkä Suomen verotasoa kireämpi verotus mahdollistaa. Tämä on täydellisessä ristiriidassa Suomessa yleisesti esitetyn väitteen kanssa, jonka mukaan verotusta pitää alentaa työllisyyden nostamiseksi. Verotuksen alentaminen johtaa lopulta palveluiden rahoituspohjan heikkenemiseen ja siten hyvinvointivaltion purkuun.
Suomessa työllisyyden nostaminen on tämän ja edellisten hallitusten ohjelmien keskiössä. Hallituksen budjettiriihen lähestyessä onkin ajankohtaista keskustella, kuinka pidemmän aikavälin talouden rakenteet tulisi asettaa, jotta ne tulevaisuudessa tukisivat hyvinvointivaltion ylläpitämistä.
Kuvio 1. Kolmion kärjet kuvaavat työllisyyttä, veroja ja palveluita. Sisempi kolmio havainnollistaa näiden olevan Suomessa alemmalla tasolla kuin ulomman kolmion muissa Pohjoismaissa. Sininen nuoli kuvaa sitä, että Suomessa ajatellaan työllisyyden nousevan veroja alentamalla. Oranssit nuolet kuvaavat sitä, että muissa Pohjoismaissa kireämmällä verotuksella resursoidaan palvelut, joiden ajatellaan nostavan työllisyyttä.
Ajankohtaisen Kaipolan paperitehtaan sulkemisuutisen jälkeen julkisessa keskustelussa lääkkeeksi tilanteeseen on esitetty työttömyysturvan leikkausta ja tuloverotuksen keventämistä. Irtisanomisuutisissa on kuitenkin kyse koronapandemian aiheuttamasta taloustaantumasta, johon pitäisi reagoida elvyttävällä suhdannepolitiikalla. PT Policy Brief 1/2020 esitti, kuinka suhdannetilanteeseen tulisi tutkimustiedon mukaan reagoida ja myös keväällä julkaistu Vihriälän työryhmän esitys oli samoilla linjoilla. Tuloveron tai työttömyysturvan tason muutokset ovat puolestaan rakenteellisia toimia. Tässä PT Policy Briefissä esitämme, että rakenteellisina toimina pitäisi parantaa työvoima- ja korkeakoulutuspalveluita, jotka voivat edellyttää nykyistä hieman korkeampaa verotusta.
Tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen kommentoi: ”Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta virinnyt talouspoliittinen keskustelu on sillä tavoin harhassa, että siinä reagoidaan negatiiviseen suhdannetilanteeseen ehdottamalla rakenteellisia toimia, kuten verotuksen keventämistä. Sen sijaan nyt pitäisi keskittyä tukemaan yrityksiä ja ylipäätään harjoittaa elvyttävää suhdannepolitiikkaa. Rakenteelliset toimet tulee tehdä erikseen.”
Suomella on edessään valinta: Halutaanko jatkaa nykyisellä linjalla, jossa verotusta kevennetään ja väistämättä joudutaan myös leikkaamaan palveluista, mikä johtaa pitkälle vietynä hyvinvointivaltio purkuun? Vai tehdäänkö, kuten muissa Pohjoismaissa, joissa työvoima- ja koulutuspalvelujen resursointi nähdään tärkeänä työllisyyden ja siten koko hyvinvointivaltion ylläpitäjänä? Pitkällä aikavälillä jälkimmäinen parantaa työvoiman tuottavuutta ja työllisyysastetta, mutta edellyttää veroasteen lievää kiristämistä.
Tiedotustilaisuuden esitys (PDF)