Työllisyys heikkenemässä

Labore-blogi Pekka Sauramo

Vaikka tuoreet työllisyysluvut eivät sisällä voimakkaita muutoksia, niiden antama perusviesti on selvä: työllisyys on heikkenemässä. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus ja Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto antavat kuitenkin hieman erilaisen kuvan heikentymisvauhdista.

Uusien lukujen mukaan Työvoimatutkimuksen mukainen työttömyysaste vuosikeskiarvolla mitattuna vielä laski hieman viime vuonna edellisvuotisesta. Työttömyysasteen laskeminen 7,7 prosenttiin 7,8 prosentista sisälsi työttömien määrän vähenemisen 2000 henkilöllä ja työllisten määrän kasvamisen 10000 henkilöllä.

Jos kuitenkin tarkastellaan viime vuoden sisäistä kehitystä, työllisyyden heikkeneminen näkyy myös Tilastokeskuksen luvuissa. Loka–joulukuussa eli vuoden viimeisellä neljänneksellä työllisten määrä supistui yhteensä 9000 henkilöllä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Sekä miesten että naisten työllisyystilanne heikentyi. Koska miesten työttömyysaste kuitenkin pysyi ennallaan ja naisten nousi vain hieman (0,3 prosenttiyksikköä), keskimääräinen työttömyysaste pysyi lähes muuttumattomana ja työttömien määrä kasvoi vain 4000:lla. Siten osa työpaikkansa menettäneistä siirtyi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tilastokeskuksen arvion mukaan piilotyöttömien määrä kasvoikin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 22000 henkilöllä.

Työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi vuoden viimeisellä neljänneksellä 26000 henkilöllä edellisvuodesta eli selvästi Työvoimatutkimuksen lukujen mukaista nousua enemmän. Osa työllisyyden heikkenemisestä on mennyt Työvoimatutkimuksen lukuja käytettäessä piilotyöttömiksi.

Työllisyyden heikkeneminen on näkynyt selvimmin muutamalla keskeisellä toimialalla: teollisuudessa, vähittäiskaupassa sekä vakuutus- ja rahoitustoiminnassa. Teollisuudessa työpaikkoja on menetetty erityisesti metsäteollisuudessa ja metalliteollisuudessa, erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Vähittäiskaupassa työllisyys heikentyi vuoden viimeisellä neljänneksellä määrällisesti jopa enemmän kuin teollisuudessa. Siten suhdanteiden voimakas heikkeneminen näkyy selvästi jo kotimarkkinoillakin.

Työllisyyden heikkeneminen teollisuudessa on koskettanut sekä miehiä että naisia. Työpaikkojen menetykset metsäteollisuudessa ovat kuitenkin johtaneet pääasiassa miesten irtisanomisiin. Myös vähittäiskaupassa sekä naiset että miehet ovat joutuneet kärsimään talousnäkymien huonontumisesta.

Vaikka Suomen työllisyystilanne näyttää erittäin hyvältä verrattuna esimerkiksi Kreikkaan, Espanjaan ja Portugaliin, sen heikkenemistä ei tulisi vähätellä. Työllisyyden heikentymiseen on liittynyt pitkäaikaistyöttömyyden nousu, mikä jo antaa hallitukselle erittäin hyvän syyn lisätä lähitulevaisuudessa satsauksia työllisyyden hoitoon – esimerkiksi koulutus- ja tukityöllistämistoimenpiteisiin. Viime aikoinahan työllistämistukitoimenpiteillä sijoitettujen määrä on jopa laskenut.

Suomessa on oltu innoissaan, kun Standard&Poor’s -luokituslaitos nosti Suomen uudestaan kolmen A:n luokkaan. Herää kuitenkin kysymys: miten kolmea A:ta aiotaan hyödyntää? Hyötyhän – jos se näkyy – näkyy velkaa otettaessa alempina korkoina. Jos lähitulevaisuudessa kolmeen A:han tarrautuminen johtaa työllisyyden tukemisen unohtamiseen, mennään hakoteille.