Talouden sukellus seuraa PT:n ennustetta – elvytyspotin lisäksi tärkeää on oikea kohdennus
Palkansaajien tutkimuslaitos julkisti kevään ennusteensa poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Talousennusteen perustaksi valittiin talouden syvää mutta kestoltaan lyhyttä romahdusta esittävä V-käyrä. Ennusteessa bruttokansantuote supistuu 5 %.
Ennusteemme mukaisesti tavaravienti on supistunut voimakkaasti. Huhtikuussa tavaraviennin arvo supistui Tullin ennakkotilaston mukaan 19,8 % ja tavaratuonnin arvo yllättäen vielä enemmän: 27,5 % vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Poikkeustilasta johtuva yksityisen kulutuksen romahdus ei vielä näy ensimmäisen neljänneksen alustavissa luvuissa. Tuotannon suhdannekuvaaja laski maaliskuussa 5,0 % ja huhtikuussa 2,1 % edelliskuukauteen verrattuna. Tuotannon laskun suuruusluokka ja laskun hidastuminen ovat ennusteemme mukaisia. Kuluvan vuoden työllisyyskehityksen arviointi on edelleen erittäin vaikeaa, koska ei ole selvää, kuinka pitkäaikaisiksi lomautukset muodostuvat.
Euroopan komission kevään ennusteessa euroalueen talous supistuisi kuluvana vuonna 7,7 % ja kasvaisi ensi vuonna 6,3 %, ja Suomelle vastaavat luvut ovat 6,3 % ja 3,7 %. Koronalamasta toipuminen tapahtuisi Suomessa komission mukaan siis oleellisesti hitaammin kuin euroalueella keskimäärin. Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat esittäneet uusimmassa ennusteskenaariossa, että Suomen BKT jäisi vielä vuonna 2022 oleellisesti kriisiä edeltäneen tason alapuolelle. Suomen muita euromaita heikompaa toipumista perustelee Suomen viennin suhdanneherkkyys ja jo nyt havaittu tavaraviennin romahdus. Toisaalta tällä hetkellä näyttää siltä, että pandemian välittömät taloutta supistavat vaikutukset jäisivät Suomessa useimpia muita maita pienemmiksi, koska COVID-19-pandemia on hiipunut Suomessa poikkeuksellisen nopeasti.
Sekä kansallisten että EU-tason elvytystoimien onnistuminen on ratkaisevan oleellista Suomen koronakriisistä toipumisen kannalta. Eduskunta on kuluvana vuonna hyväksynyt kaksi poikkeuksellisen suurta lisätalousarviota: toisen lisätalousarvion loppusumma on noin 3,6 miljardia ja neljännen vähän yli neljä miljardia euroa. Kriisistä johtuvien välittömien lisämenojen – kuten esim. kasvaneiden työttömyysturva- tai terveydenhuoltomenojen – lisäksi määrärahoja on lisäbudjeteissa suunnattu julkisiin investointeihin kuten koulutukseen, infrastruktuuri-investointeihin ja lisäksi yritystukiin.
Yritysten tilapäinen tukeminen kriisiaikana on perusteltua silloin, kun tuen saajat ovat pitkällä tähtäimellä elinkelpoisia yrityksiä tai, jos niiden tarkoituksena on esimerkiksi edistää uusiutuvan energian markkinoita. Sitä vastoin puhtaasti talouskasvua tai yritysten innovatiivisuutta edistäviksi tarkoitettuihin yritystukiin liittyy myös nykyisen kriisin aikana samoja ongelmia kuin muulloinkin: julkisen sektorin toimijoiden on vaikea estää yrityksiä suuntaamasta tukea kannattamattomiin hankkeisiin tai niihin hankkeisiin, joita yritykset olisivat toteuttaneet tuesta riippumatta.
- Ilkka Kiema
- tutkimusohjaaja
- Puh. +358-40 940 2287
- ilkka.kiema@labore.fi
- Tutkijaprofiili