Taloudellisista verkostoista

Labore-blogi Sakari Lähdemäki

Verkostojen tärkeys taloudellisen toiminnan osana on ilmeinen. Taloudellisten verkostojen mallintaminen ja hahmottaminen ovatkin tuottaneet mielenkiintoisia julkaisuja. Näistä esimerkkinä seuraavat:

1. Vitali S., Glattfelder J.B. & Battiston S. (2011) The Network of Global Corporate Control. PLoS ONE 6(10), e25995.

Glattfelder piti tutkimuksen pohjalta vuonna 2012 TED konferenssissa puheen otsikolla: Who controls the world?. Tutkimus paljastaa, että n. 700 osakkeenomistajasta muodostuva ydin kontrolloi 80 % kansainvälisten suuryritysten arvosta ja noin 150 osakkeenomistajaa kontrolloi 40 %. Nämä osakkeenomistajat ovat pääsääntöisesti finanssilaitoksia kuten esimerkiksi Barclays plc, JP Morgan Chase & Co., Merrill Lynch & Co Inc. ja Capital Group Companies Inc.. Tutkimuksen mukaan tutkimustulosten pitäisi muodostaa ainakin kaksi huolenaihetta. Millaista on kilpailu markkinoilla, jossa omistus on näin keskitettyä? Vaarantaako keskittynyt omistus finanssitaloudellisen vakauden?

2. Hidalgo, C. A. & Hausmann, R. (2009) The building blocks of economic complexity. Proceedings of the National Academy of Sciences, 106(26), 10570–10575.

Hidalgo, C. A., Klinger, B., Barabási, A.-L. & Hausmann, R. (2007) The Product Space Conditions the Development of Nations. Science, 317(5837), 482–487.

Paljolti näiden artikkelien pohjalta on MIT:ssä tehty kirja The Atlas of Economic Complexity. Kirjassa on esimerkiksi visualisoitu eri maiden vientikorit valittuina vuosina sen mukaan miten teknologisesti vaativia vientituotteet ovat. Teknologisen vaativuuden määrittämisessä on käytetty verkostomallia. Kirjassa on myös järjestetty maat sen mukaan miten teknologisesti vaativia tuotteita ne vievät. Kyseinen rankkaus löytyy useammillekin vuosille täältä. Vuonna 2012 kymmenen parasta olivat: Japani, Sveitsi, Saksa, Ruotsi, Etelä-Korea, Tshekki, Suomi, Britannia, Itävalta, Singapore.