Taantuuko Suomen paperiteollisuus?
Taloutta käsiteltäessä tutkimus ja tuotekehitys on saanut mediassa paljon huomiota. Osaltaan tähän ovat vaikuttaneet hallituksen T&K-menoihin kohdistuneet leikkaukset, johon useat ekonomistitkin ottivat kantaa. Esiin on myös nostettu T&K-investointien pitkään jatkunut trendimäinen supistuminen ja tähän liittyvä huoli Suomen talouskasvun hidastumisesta. T&K-investoinnit muodostuvat suurelta osin tutkimukseen ja tuotekehitykseen kohdistuvista henkilöstömenoista. Niistä valtaosa tehdään yrityksissä. T&K-toiminta voidaan jakaa perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen sekä tuote- ja prosessikehitykseen (ks. lisää TK: Tutkimus- ja kehittämistoiminta).
Asian lähempi tarkastelu on paljastanut, että tätä T&K-investointien supistumista on suurelta osin selittänyt T&K-intensiivisen elektroniikkateollisuuden supistuminen, kun samaan aikaan monella mulla toimialalla T&K-investoinnit ovat viime vuosina olleet jo kasvussa (ks. myös PT:n kevään 2018 ennusteeseen liittynyt erillisteksti “Tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitäisi panostaa enemmän“.).
Jokin aika sitten (11.9.) taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman kirjoitti Helsingin Sanomissa Suomen taloutta käsittelevän kolumnin. Korkman totesi kirjoituksessaan, että Suomessa ”monet suuryritykset panostavat hyvin vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen”. Hän lisäsi tähän, että ”hyviä tuloksia tekevä metsäteollisuus panostaa erityisen vähän tutkimukseen”. Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta vastasi tähän mielipidekirjoituksessaan (HS 18.9.) tuomalla esiin eriävän näkemyksensä, jonka mukaan Suomen suuryritykset panostavat merkittävästi uudistumiseen.
Tarkoitukseni ei ole tällä kirjoituksella ottaa kantaa yksittäisen yrityksen T&K-investointeihin, vaan tuon esiin sen, miten T&K-menot ovat viime vuosina kehittyneet paperiteollisuudessa Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen kuluvan syksyn ennusteen yhteydessä julkaistu erillisteksti “T&K Suomessa – syttyykö lamppu uudelleen vai ei?” vertailee OECD:n tilastoista laskettuja toimialakohtaisia T&K-intensiteettejä Suomessa ja sen kilpailijamaissa. Karkeasti ottaen T&K-intensiteetti mittaa sitä, miten suuret toimialan T&K-menot ovat suhteessa sen arvonlisäykseen. Tästä vertailusta ilmeni, että keskimäärin vuosina 2013–2015 Suomen paperiteollisuuden T&K-intensiteetti on ollut selvästi Ruotsin ja Yhdysvaltojen vastaavia intensiteettejä pienempi. Suomen paperiteollisuuden T&K-intensiteetti on kuitenkin korkeahko, jos sitä vertaa esimerkiksi Japaniin, Tshekkiin, Norjaan ja Iso-Britanniaan. Ehkä luontevinta on kuitenkin verrata Suomen lukua Ruotsiin.
Paperiteollisuuden T&K-intensiteetti on laskenut Suomessa vuodesta 2009 lähtien jokseenkin trendimäisesti (kuvio). T&K-intensiteetti on laskenut Suomessa erityisesti siitä syystä, että T&K-investoinnit ovat laskeneet samalla kun alan arvonlisäys on pysynyt jokseenkin samantasoisena. Ruotsissa intensiteetti on laskenut huomattavasti finanssikriisin jälkeen, mutta siellä taso on edelleen korkea, ja vuodesta 2012 lähtien intensiteetti on kasvanut varovasti. Useassa muussa vertailumaassa paperiteollisuuden intensiteetti on pysynyt melko vakaana yli ajan. Tätä vastoin Yhdysvalloissa T&K-intensiteetti on kasvanut samalla ajanjaksolla trendimäisesti ja kaikkiaan huomattavan paljon.
Paperiteollisuus on kooltaan huomattavasti merkittävämpi teollisuudenala Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Tätä vasten kuvattua kehitystä voineekin pitää jokseenkin erikoisena. Intuitiivisesti ajattelisi, että Suomessa, joka on perinteinen metsäteollisuusmaa, tätä toimialaa kehitettäisiin taas voimakkaasti, kun alan toimintaylijäämäkin on kasvanut vuodesta 2013 lähtien. No, ilmeisesti ainakin Yhdysvalloissa ja Ruotsissa nähdään nyt alan uusien innovaatioiden mahdollisuudet, ja panostus niiden kehittämiseen on sen mukaista.
Paperiteollisuuden T&K-intensiteetti vuosina 2000–2017
Huom. Ruotsin arvonlisäyksen arvoa vuodelle 2016 ei löydy vielä OECD:n tilastoista. Tämä arvo on saatu jatkamalla OECD:n vuoden 2015 tietoa Statistiska centralbyrån ilmoittamalla vuoden 2016 paperiteollisuuden volyymin kasvuasteella. Vuosien 2014–2015 T&K-investointitiedot puuttuvat Ruotsin osalta OECD:n tilastoista. Nämä arvot on interpoloitu.
