Sukupolvien tarpeeton sota
Reiluus ei ole asia, joka on totuttu liittämään irtisanomisiin. Kuitenkin henkilöstövähennysten toteuttamisessa voidaan vaihtelevassa määrin soveltaa kriteerejä, jotka liittyvät enemmän henkilöiden tarpeisiin ja tulevaisuudennäkymiin kuin heidän tuottavuuteensa. Henkilöstövähennysten ”kiltti” toteutus esimerkiksi varhaiseläkkeiden kautta voi kuitenkin aiheuttaa koko yhteiskunnan tasolla hankaluuksia, kuten hyvin tiedetään työurakeskustelusta. Toisaalta varhaista eläköittämistäkin voidaan, huterasti tosin, perustella koko yhteiskunnan tarpeilla korkean nuorisotyöttömyyden oloissa, koska on hyvin tiedossa, että pitkittynyt työttömyys voi vaurioittaa henkilön koko tulevaa työuraa.
Yksittäisen toimijan näkökulmasta asia saattaa kuitenkin näyttää erilaiselta kuin makrotasolla. Tosiasiallisesti ei ole lainkaan selvää, että eri-ikäiset ihmiset ovat korvattavissa toisillaan tuotannossa eikä koko talouden tasolla suinkaan ole niin, että loppupäästä pitkät työurat johtavat väistämättä korkeaan nuorisotyöttömyyteen (ks. esim. tämä tutkimus).
Henkilöstön vähentämistilanteessa joudutaan usein kuitenkin punnitsemaan sukupolvien välistä tasa-arvoa. Hendrik van Dalen ja Kene Henkens ovat tutkineet syvimmän laman aikana (2009) eri Euroopan maissa työnantajien näkemyksiä siitä, miten he mieluiten suorittaisivat henkilöstön vähennykset, jos sellaisille olisi tarvetta. Työsuhteita koskevat lait ja säännökset toki rajoittavat joka tapauksessa keinoja tai vähintäänkin saattavat tehdä irtisanomisen hyvin kalliiksi. Irtisanomisten ja vaihtoehtoisten järjestelyjen lisäksi vaihtoehtoina olivat palkanleikkaukset ja työajan vähennykset.
Tulokset osoittavat, että ne työnantajat, jotka ilmaisevat kokevansa, että nuorille tulisi antaa ensisijainen mahdollisuus säilyttää työpaikkansa, myös suosivat varhaiseläköitymistä henkilöstövähennyksen muotona selvästi enemmän kuin muut, joskin varhaiset eläköitymiset olivat varsin suosittuja kaikkien kyselyyn vastanneiden työnantajien keskuudessa. Kiinnostava poikkeuskin tosin löytyi: Tanskassa työnantajat ilmoittivat suosivansa työajan lyhentämistä. Eniten nuoria suosivaa asennetta osoittivat italialaiset työnantajat: Italiassa myös nuorisotyöttömyys on hyvin korkea. Varhaiseläköitymistä suosivat suhteettoman paljon myös ne työnantajat, jotka pitivät irtisanomissäädöksiä hyvin tiukkoina.
Mainittu tutkimus koski Saksaa, Puolaa, Ruotsia, Italiaa, Alankomaita ja Tanskaa. Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole tiettävästi tehty. Tulos kuitenkin osoittaa, että asenteet voivat olla merkittävä tekijä ja ne voivat toisaalta liittyä sinänsä järkevään ajatukseen nuorisotyöttömyyden turmiollisuudesta. Logiikka johtaa kuitenkin tarpeettomaan sukupolvien vastakkainasetteluun.