Revealed preferences for redistribution and government’s elasticity expectations

Työpaperit 284 Olli Kärkkäinen

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän taustalla vallitsevia tulonjakopreferenssejä. Tämä toteutetaan laskemalla käänteisen optimiveromallin avulla millä tulonjakopreferensseillä käytössä oleva vero- ja sosiaaliturvajärjestelmä olisi optimaalinen. Näin estimoidut hyvinvointipainot voidaan nähdä tuloeromittarina, joka ottaa huomioon sekä verotuksen tehokkuus- että tulonjakotavoitteet. Tulokset osoittavat, että Suomen verojärjestelmä voi olla optimaalinen vain, jos valtio asettaa hyvin pienen painon pienituloisten työntekijöiden hyvinvoinnille. Vuosien 1995 ja 2006 välillä tulonjakopreferenssit ovat puuttuneet siten, että työttömien suhteelliset hyvinvointipainot ovat laskeneet ja työntekijöiden hyvinvointipainot ovat kasvaneet niin, että suurin muutos on tapahtunut pienituloisimmilla työntekijöillä. Muutokset voivat johtua esimerkiksi aidoista muutoksista suomalaisten tulonjakopreferensseissä, tai muutoksista valtion arvioissa työn tarjonnan joustosta.

Julkaistu: 1.4.2013
JEL: H11, H21, D63, C63
ISBN: 978-952-209-114-7 (pdf)
ISSN: 1795-1801 (pdf)