PT on vuoden 2020 talousennustaja

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu asetti jälleen Suomen talouden ennustajat paremmuusjärjestykseen. Vuoden 2020 tarkimman talousennustajan palkinnon sai Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun PT voittaa vuodesta 1998 asti pidetyn talousennustajakilpailun.

Suomen talouden parhaat ennusteet tehdään Suomessa, toteaa kauppakorkeakoulun professori Kari Heimonen.

”Tämä nähtiin jälleen kerran jo perinteisessä Talousennustaja-kilpailussa, joka voitetaan tasaisuudella. OECD:n ja Euroopan Komission Suomen talouden ennusteet eivät pärjänneet tarkkuudessa suomalaisille. Tämän vuoden voittaja Palkansaajien tutkimuslaitos oli kolmen kärjessä lähes kaikilla ennusteiden osa-alueilla”, professori Heimonen kertoo.

Kilpailussa tarkasteltiin ennusteiden keskimääräistä osumatarkkuutta vuoden 2020 talouskehityksestä. Ennustetarkkuus arvioitiin erikseen mm. talouskasvusta, työttömyydestä, inflaatiosta, vaihtotaseesta, investoinneista ja kulutuksesta.  Arvioitavia muuttujia oli yhdeksän ja tarkasteltavia ennusteen teon ajankohtia oli kolme: kevät 2019, syksy 2019 ja kevät 2020.

PT:n voitokkaaseen ennusteryhmään kuuluivat ennustepäällikkö Ilkka Kiema, johtaja Elina Pylkkänen, erikoistutkija Heikki Taimio, erikoistutkijat Hannu Karhunen ja Merja Kauhanen, vanhemmat tutkijat Julia Niemeläinen ja Sakari Lähdemäki. Esimerkkiperhelaskelmat toteutti nuorempi tutkija Henri Keränen. Viestinnästä vastasivat viestintäkoordinaatttori Essi Lindberg ja ohjelmistoasiantuntija Aila Mustonen.

Mukana kilpailussa oli kymmenen tutkimuslaitosta ja pankkia, jotka rohkenivat ennakoida vuoden 2020 talouskehitystä: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloustutkimus, Valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, OP Ryhmä, Nordea, Danske Bank, Handelsbanken ja Hypo.

Koronavuoden talouden ennusteissa suurta vaihtelua

Vuoden 2020 -2,8 prosentin negatiivinen BKT:n kehitys päätti Suomen talouden viiden peräkkäisen vuoden kasvun kauden. Negatiivisen talouskehityksen syynä oli vuoden 2020 globaali shokki, koronaviruksen aiheuttama pandemia, jota oli mahdotonta ennakoida. Viruksen vaikutukset talouteen alkoivat talvella 2020. Tuossa epävarmassa ja ennen kokemattomassa tilanteessa ennustajat ennakoivat tulevaa eri tavoin, ja kevään 2020 ennusteet BKT:n kehityksestä erosivat rajusti toisistaan: -10 prosentista aina +1 prosenttiin keskimääräisen talousennusteen ollessa tuolloin -4 prosenttia. Ero ennusteissa on huomattavan suuri verrattuna normaaliin talouden tilaan.

Vuoden 2020 suurimmat laskut tapahtuivat ulkomaankaupassa (viennissä -6 prosenttia ja tuonnissa -6 prosenttia) ja yksityisessä kulutuksessa -4,9 prosenttia. Laman iskiessä julkinen kulutus kasvoi (2,3 prosenttia), työttömyys nousi (7,8 prosenttiin) ja investoinnit laskivat (-3,1 prosenttia), kaikki ennakoitua enemmän. Kevään 2020 ennustekierroksen ennusteet olivat keskimäärin etumerkeiltään oikeita ja talouden laskusta kertovia, kun taas ennen Covid-19 -kriisiä tehdyt ennusteet ennakoivat positiivisesta talouskehityksestä. Tämä kertoo hyvin täysin ennakoimattomasta koronashokista.

Vuodesta 1998 järjestetyn ennustekilpailun ovat voittaneet neljästi Pellervon taloustutkimus, Suomen Pankki ja Nordea. Danske Bankilla ja OP Ryhmällä on kolme voittoa. Kahdesti talousennustajapalkinnon ovat saaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja valtiovarainministeriö.