1. Julkaisuhaku
2. Optimaalisen työttömyysvakuutuksen teoria ja Suomen työttömyysturvajärjestelmä

Optimaalisen työttömyysvakuutuksen teoria ja Suomen työttömyysturvajärjestelmä

Tämän tutkimuksen tarkoitus on tuoda lisää näkökohtia Suomessa käytävään keskuste­luun ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamisen tarpeellisuudesta. Maamme talouden ajauduttua lamaan vuonna 1992 hallitus alkoi suunnitella työttömyysturva­menojen pienentämistä osana julkisten menojen mittavaa säästöohjelmaa. Suunnitel­maan kuului ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten pienentäminen yli puoli vuotta työttömänä olleilta. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin mm. ammattiyhdistysliikkeen painostuksen vuoksi. Tänä keväänä aihe on tullut jälleen ajankohtaiseksi, kun sosiaali­menotoimikunta on jättänyt hallitukselle mietintönsä, jossa ehdotetaan ansiosidonnaisiin työttömyyskorvauksiin alenemia noin puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Myös Juha Kettunen on ehdottanut, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan alenemat otettaisiin taas käyttöön. Hän perustelee kantaansa tutkimustuloksilla, joiden mukaan vuosina 1985 ja 1986 voimassa ollut ansioturvan 20 %:n alenema 100 työttömyyspäivän jälkeen lisäsi työttömien työllistymistodennäköisyyttä (Kettunen 1992, 213).

Tutkimuksessa osoitetaan, että työttömyysturvaa ei pidä arvioida vain sen mu­kaan, miten se vaikuttaa työttömien työllistymistodennäköisyyteen. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että riskiä kaihtavat ihmiset voivat vakuuttaa tulojensa jatkumisen suhteellisen vakaana, vaikka heille sattuisi jokin epäsuotuisa tapahtuma, kuten sairaus, työkyvyn menettäminen tai tilapäinen työttömyys. Jos riskiä kaihtavien ihmisten mahdollisuuksia vakuuttaa tulonsa esimerkiksi’ työttömyyden varalta heikennetään, yhteiskunnan hyvinvointi vähenee.

• ISSN: 1236-7176
• ISBN: 951-9282-72-6
• Julkaisu PDF-muodossa