Onko tilinpito harmaata ja harmitonta?
EKT 2010-menetelmämuutosten takia Suomen ja muiden EU-maiden bruttokansantuotteiden taso nousi tuoreessa julkistuksessa. Huomiota on saanut se, että tutkimus- ja kehittämismenoja pidetään investointeina eikä enää juoksevina kuluina.
Meillä vähemmälle huomiolle on jäänyt vaatimus ottaa mukaan (jo aiemman tilinpitokäytännön mukainen) laittoman talouden toiminnan osuus. Näiden tekijöiden vaikutuksen Eurostat raportoi lokakuun 17. päivän tiedotteessaan sarakkeessa ”Statistical improvements”.
Vaatimuksen osalta Kreikka oli eturintamassa ja ilmoitti jo 2006 maan bkt:n olevan neljänneksen todellista suurempi, kun laiton talous ja jo antiikissa maailmankuulujen hetairojen väsymätön työ otetaan huomioon. Samalla maan julkisen talouden alijäämä olisi selvästi pienentynyt. Tuolloin edelläkävijän tie oli kivikkoinen ja komissio ja Eurostat suhtautuivat tilastokäytännön parannukseen kriittisesti. Tänä vuonna puolestaan Britannia lopulta noudatti vaatimusta ja prostituution ja huumekaupan vaikutus maan bkt:hen oli noin 10 miljardia puntaa.
Simon Kuznets oli kansantalouden tilinpidon pioneeri ja avainhenkilö. Hän esitti huolen siitä, onko bkt:hen harkittava erä LOPPUHYÖDYKE (haitaketta ei tulisi laskea bkt:hen) vai pääomakannan lisäys. Vain nämä tulisi sisällyttää bkt:n laskentaan. Hän pohdiskeli paljon sotilasmenojen roolia tästä näkökulmasta. Vielä pidemmälle menivät William Nordhaus ja James Tobin, jotka tekivät korjauksia tavanomaiseen bkt-laskentaan, jotta lopputulos paremmin vastaisi tavoitetta mitata taloudellista hyvinvointia. He halusivat poistaa bkt:sta kaikki sellaiset toiminnot jotka eivät sellaisenaan lisää hyvinvointia, mutta ovat panoksina toiminnoissa, joista hyvinvointi syntyy. He poistivat kaikki sotilasmenot – ei siksi, että ne ovat resurssien haaskausta, vaan siksi, että ne ovat välituotteita.
Mitä tästä pitäisi päätellä? Ainakin Euroopan tilastoviranomaiset ovat etääntyneet näistä ajatuksista ja vähentäneet tilinpitokäytännöllä bkt-lukujen käyttökelpoisuutta hyvinvointi-indikaattorina.
Tosin Ranskan tilastoviranomainen kieltäytyi laskemasta prostituutiota ja huumekauppaa koskevia arvioita (ainakaan kansallisiin lukuihin). Perusteluna oli, että niihin liittyvät taloustoimet eivät ole vapaaehtoisia. Tasa-arvoministeri ja Belgian sisäministeri protestoivat komissiolle, että prostituutio ei ole vapaaehtoista taloustoimintaa. Jos näin uskottaisiin, perustuisi se ideologiseen valintaan, joka loukkaa maailman miljoonia seksuaalisen hyväksikäytön uhreja.
Komissio vaatii, että Britannia joutuu maksamaan pahoista, rikollisista tavoistaan. Cameron on 24.10. julkisesti kieltäytynyt maksamasta Britannian 1,7 miljardin punnan (2,1 miljardin euron) lisälaskua, josta toki valtaosa johtuu muusta kuin rikollisen toiminnan mukaanotosta. Seurauksena ei voi olla muu kuin farssi, jossa komissio ampuu taas itseään jalkaan toivoen, ettei se ole omassa suussa.
