Motives to Restructure Industries – Finnish Evidence of Cross-Border and Domestic Mergers and Acquisitions
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee yrityskauppojen syntyä Talouselämä-lehdestä kootun aineiston avulla. Yrityskaupat on tyypitelty ostajan ja kohteen keskinäisen sijainnin mukaan seutukunnan sisäisiin, seutukuntien välisiin sekä kansainvälisiin yrityskauppoihin. Yritysjärjestelyt muodostuvat neljännen yrityskaupparyhmän silloin, kun analysoidaan kaupan kohteeksi joutumista. Tutkimuksessa on estimoitu malli suhteellisille todennäköisyyksille, että yritys tulee ostajaksi joko seutukuntien välisiin kauppoihin tai kansainvälisiin kauppoihin, kun vertailuryhmänä pidetään seutukuntien sisäisiä kauppoja. Sama analyysi tehdään myös todennäköisyydelle, että yritys tulee kaupan kohteeksi. Myös tuolloin vertailuryhmänä on seutukunnan sisäiset kaupat. Tutkimustulokset tuovat esille niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat edellä mainittuihin suhteellisiin todennäköisyyksiin. Tuloksista voidaan näin päätellä, mitkä tekijät lieventävät tilastollisestikin todistettua taipumusta ostaa toinen yritys hyvin läheltä, mieluimmin samasta seutukunnasta.
Tulosten mukaan ostajayritys, jonka henkilökunta on korkeasti koulutettua (joko teknisesti tai muuten) on taipuvainen ostamaan muita yrityksiä myös seutukunnan ulkopuolelta. Koulutustason nousu lisää erityisesti kansainvälisten yrityskauppojen todennäköisyyttä. Samansuuntainen on T&K-panostuksen vaikutus. Näiden tulosten voidaan tulkita kuvastavan sitä, että henkilökunnan koulutustason myötä ostajayrityksen kyky arvioida sellaistakin kohdeyritystä, joka sijaitsee etäällä, on parantunut. Tulos voi myös kuvata sitä, että henkilökunnan koulutus auttaa ostajayritystä sisäistämään yrityskaupan luomia mahdollisuuksia synergiaetuihin, vaikka kohdeyritys sijaitsisi etäällä. Sen, että kansainvälisiä yrityskauppoja tehneet ostajayritykset ovat myös investoineet muita enemmän T&K:hon, voidaan myös ajatella kuvastavan sitä, että ostajan ja kaupan kohteen välinen suuri etäisyys ei rajoita T&K:lla luodun tietopääoman yhteistä käyttöä uudessa laajentuneessa omistuksessa. Samaa ei voida sanoa kiinteään pääoman yhteiskäytöstä. Kiinteän pääoman osuuden noustessa yrityksen taseessa alttius kansainvälisiin yrityskauppoihin vähenee.
Analyysi yrityskaupan kohteeksi joutumisesta taas paljasti, että koulutustason vaikutus erityyppisten kauppojen syntyyn on verraten erilainen kuin ostajaksi tulemisessa. Henkilökunnan korkean tason koulutus – jonkinlaisena inhimillisen pääoman indikaattorina – näytti vähentävän seutukuntien välisen tai kansainvälisten yrityskauppojen todennäköisyyttä seutukuntien sisäisiin kauppoihin nähden. Tämän tuloksen voidaan tulkita kuvastavan sitä, että kohdeyrityksen inhimillisen pääoman arvoa on vaikea arvioida kaukaa. Yrityskaupan syntyminen näyttää edellyttävän verraten tarkkaa arviota kohteen arvosta. Yrityskaupan kohteen T&K-intensiteetti kuitenkin lisäsi suhteellista todennäköisyyttä tulla ulkomaisen yrityksen ostamaksi. Tätäkin tulosta voidaan taas selittää tietopääoman arvon helpohkolla arvioitavuudella tai sillä, että kaupan osapuolten on mahdollista hyödyntää syntynyttä tietopääomaa yhteisesti riippumatta ostajan ja kohteen sijainnista.
- ISSN: 1457-2923
- ISBN: 952-5071-89-8
- JEL: D8, G34, R30
- Julkaisu PDF-muodossa
