Mitä kuuluu Tanskan mallille?

Labore-blogi Markku Lehmus

Vielä muutama vuosi sitten Suomessa katseltiin ihaillen Tanskan suuntaan, jossa työttömyysaste oli asettunut alle neljään prosenttiin, kun taas Suomessa työttömyysaste kävi alimmillaan reilussa kuudessa prosentissa huimasta nousukaudesta huolimatta. Vilkasta keskustelua käytiinkin ns. Tanskan mallista, joka yhdistää korkeat työttömyyskorvaukset alhaisiin irtisanomiskustannuksiin (’flexicurity’). Tanskan malliin kuuluvat myös työttömille tiuhaan järjestetyt aktiivitoimet.

Sittemmin maailma joutui syvän taantuman kouriin ja Suomessa uhkakuviin ilmestyi mahdollisesti yli kymmeneen prosenttiin nouseva työttömyysaste. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin osoittanut, että tämä skenaario oli liian pessimistinen: Suomen kausitasoitettu (neljännesvuosittainen) työttömyysaste kävi pahimmillaan 8,7 prosentissa vuosien 2009 ja 2010 taitteessa. Tätä seurannut riuska talouskasvu on kohentanut työllisyyttä ja kausitasoitettu (neljännesvuosittainen) työttömyysaste on tällä hetkellä 7,8 prosenttia.

Tanskassa taantuma julistettiin alkaneeksi jo kesällä 2008 muun Euroopan seuratessa hieman myöhemmin perästä. Tanskan bruttokansantuote putosi jyrkästi vuonna 2009, yhteensä 5,2 prosenttia; luku tosin kalpenee Suomen syöksyn rinnalla (oli -8,2 % vuonna 2009). Kuitenkin myös sen jälkeen Tanskan talouden kasvu on ollut kituliasta. Ikävä yllätys koettiinkin toukokuun lopussa, kun Tanskan tilastokeskus ilmoitti Tanskan vajonneen uudestaan taantumaan. Tanskassa työttömyysaste onkin ollut miltei jatkuvassa nousussa vuoden 2008 lopusta lähtien. Kausitasoitettu työttömyysaste oli vuoden 2011 alussa 7,6 prosenttia, joten ero Suomeen on kutistunut lähes olemattomaksi. Samalla Tanskan malli on kadonnut otsikoista.

Toki on muistettava, että Suomen ja Tanskan tilanteet eivät ole suoraan vertailukelpoisia muun muassa siksi, että globaaliin talouskriisiin liittyi Tanskassa kotitalouksien ylivelkaantuminen ja asuntohintojen voimakas lasku. Tämä on osaltaan vaikuttanut Tanskan talouden nihkeään elpymiseen ja työttömyysongelman pitkittymiseen. Paljon hypetetystä Tanskan työmarkkinamallista ei kuitenkaan näytä olleen juuri apua kriisin kourissa pyristelevälle maalle. Sen sijaan ”Suomen malli”, jossa yritykset irtisanomisen sijaan lomauttivat työntekijöitään kriisin ajaksi, näyttää toimineen kriisin syvyyteen nähden varsin kelvollisesti.

Tanskan malli saattaakin toimia lääkkeeksi rakennetyöttömyyttä vastaan, kun ajat ovat hyvät, uusia työpaikkoja on tarjolla runsaasti ja maantiede ei aseta rajoituksia työvoiman liikkuvuudelle. Työvoiman kysynnän romahtaessa siitä ei ole auttajaksi – sen sijaan Suomen malli on odotuksia ketterämpi.

taste290711

Kuvio. Työttömyysaste, % (kausitasoitettu)