Menetetty sukupolvi?
Eurostatin julkaisemien tuoreimpien tilastojen mukaan nuorten työttömyysaste oli EU27-maissa huhtikuussa 2012 keskimäärin 22,4 prosenttia, mikä on yli kaksi kertaa korkeampi kuin EU27-maiden kokonaistyöttömyysaste. Yhteensä noin 5,4 miljoonaa nuorta oli vailla työtä. Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavaa ja selvästi nopeampaa kuin kokonaistyöttömyyden kasvu. Verrattuna tilanteeseen ennen talouskriisiä vuoden 2008 alussa nuorten työttömyysaste on nyt seitsemisen prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla.
Tämän keskiarvon taakse mahtuu toki erisuuntaista kehitystä eri EU-maissa. Nuorten työttömyys on jatkanut kasvuaan eritoten velkakriisin kurimuksessa kamppailevissa Etelä-Euroopan maissa kuten Espanjassa ja Kreikassa (ks. kuvio). Näissä maissa nuorten työttömyysaste on kivunnut jo yli 50 prosentin, ts. yli 50 prosenttia 15-24-vuotiaasta työvoimasta oli vailla työtä. Tässä on kasvua liki 30 prosenttiyksikköä verrattuna tilanteeseen vuoden 2008 alussa.
Koska nuorten ikäluokassa on myös paljon niitä, jotka eivät kuulu työvoimaan, on hyödyllistä katsoa työttömien määrää suhteutettuna samanikäisen väestön määrään. Tällä mittarilla mitattuna liki viidennes espanjalaisista nuorista oli ilman työtä vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä ja kreikkalaisista nuoristakin noin 15 prosenttia. Samaan aikaan nuorten työttömyys on edelleen alentunut Saksassa, jossa alle 10 prosenttia työvoimaan kuuluvista nuorista oli vailla työtä huhtikuussa.
Nuorten työttömyyden kasvusta rankimmin kärsineissä maissa työttömyyden kasvu on kohdistunut myös korkeasti koulutettuun työvoimaan. Tyypillisesti nuorten työttömyysjaksot ovat lyhyempiä kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Neljättä vuotta peräkkäin kasvava työttömyys on näissä maissa pidentänyt myös nuorten työttömyysjaksoja ja altistanut nuoriakin entistä enemmän pitkäaikaistyöttömyydelle. Eivätkä näkymät säästötoimien kurjistamissa talouksissa lupaa nopeaa parannusta tilanteeseen. Jo nyt on nähtävissä, että turhautuneena näkymien synkkyyteen osa nuorista on jättänyt kotimaansa ja lähtenyt etsimään parempia työmahdollisuuksia ulkomailta.
Tutkimusten mukaan juuri työttömyyden pitkittyminen heikentää työllistymismahdollisuuksia jatkossa ja lisää syrjäytymisriskiä työmarkkinoilta. Laman aikana työmarkkinoille saapuvilla nuorilla työuran alussa koettu työttömyys voi jättää pitkät jäljet myöhempään työuraan heikompana palkkakehityksenä ja epävakaampana työmarkkina-asemana. Kustannukset tästä ovat suuret niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Varaa menetettyyn sukupolveen ei ole. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tehdään erityispanostuksia nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Huolestuneena jäsenmaidensa korkeasta nuorisotyöttömyydestä Euroopan komissio hyväksyi viime vuoden lopulla “Mahdollisuuksia nuorille”- aloitteen, jolla halutaan yhteistyössä jäsenmaiden kanssa ehkäistä koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä, auttaa nuoria työmarkkinoilla tarvittavien taitojen ja työkokemuksen hankkimisessa, työpaikkakoulutuksen saamisessa ja ensimmäisen työpaikan löytämisessä. Kuitenkin ilman kokonaiskysynnän elpymistä on vaikea saada aikaan käännettä nuorten työttömyydessä työttömyystilastojen kärjessä olevissa Espanjassa ja Kreikassa.
Kuvio
