Maatalouden rakennemuutoksen taloudellisten ja poliittisten vaikutusten välinen ristiriita

Työpaperit 341 Aapo Stenhammar

TIIVISTELMÄ

Vaikka rakennemuutos on taloudellisen kehityksen kannalta tärkeää, sitä myös vastustetaan usein. Kuvatakseni tätä jännitettä rakennemuutoksen poliittisten ja taloudellisten vaikutusten välillä, tutkin Suomen 1970-luvun pellonvarauspolitiikkaa, jossa maatiloille maksettiin viljelyn lopettamisesta. Tutkimuksessa yhdistän yli 290 000 digitoitua maatalouslaskennan lomaketta yksityiskohtaiseen rekisteriaineistoon maanviljelijöistä ja heidän lapsistaan. Löydökset osoittavat, että nämä ns. peltopaketit johtivat tilojen lopettamiseen, mutta eivät vaikuttaneet viljelijöiden tuloihin tai maantieteelliseen liikkuvuuteen. Niillä oli kuitenkin merkittäviä ylisukupolvisia vaikutuksia. Viljelijöiden lapset, joihin politiikka vaikutti eniten, ansaitsivat 2,7 % verrokkiryhmäänsä enemmän ja päätyivät todennäköisemmin toimisto- ja johtotehtäviin. Yllättäen, politiikasta hyötyivät etenkin lapset, joiden kognitiiviset taidot olivat keskimääräistä matalampia. Taloudellisista hyödyistä huolimatta peltopakettipolitiikkaa kuitenkin vastustettiin voimakkaasti, mikä edesauttoi populistisen Suomen Maaseudun Puolueen voittoon vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Empiiriset tulokset tukevat kahta selitystä poliittiselle reaktiolle: peltopakettipolitiikka loukkasi viljelijöiden identiteettiä ja pellonvarauksesta aiheutui negatiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten maaseudun autioituminen.

ABSTRACT

While structural transformation is vital for economic development, it often counters resistance. To shed light on the tension between the political and economic effects of structural change, I study a policy that paid farmers to stop farming in 1970s Finland. Using over 290,000 newly digitized Agricultural Census forms linked to rich register data, I find that this Field Reservation Policy led to farm closures but did not affect farmers’ income or geographical mobility. However, it had an important intergenerational effect. Children of the most affected farmers had 2.7% higher earnings and were more likely to work in office and managerial positions. Surprisingly, the positive effects on income are predominantly driven by children with lower cognitive skills. Despite the economic benefits, the policy faced a political backlash contributing to the rise of a populist rural party. I provide evidence for two separate explanations for this political reaction: identity-based backlash by offended farmers and negative externalities arising from field reservation.

Muut työpaperit