Lomautus tekee loven lompakkoon – hyvätuloisen perheen tulot supistuvat lomautuksen vuoksi eniten

Mediatiedote

Esimerkkiperheet 2020-2022

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) esimerkkiperhelaskelmissa tarkastellaan seitsemää kotitaloutta. Laskelmat kuvaavat ansiotulojen, tulonsiirtojen sekä verojen ja veronluonteisten maksujen kehityksen vaikutusta perheiden ostovoimaan. Perheille lasketaan perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat perhekohtaisten inflaatiovauhtien ja reaalitulokehitysten arvioinnin. Tällä kertaa laskelmissa tarkasteltiin myös tapausta, jossa kolmen palkansaajaperheen molemmat vanhemmat lomautetaan koronakriisin vuoksi kolmen kuukauden ajaksi. Hyvätuloisen perheen tulot vähenevät lomautuksen johdosta eniten sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti, koska hyvätuloisten kohdalla päiväraha kattaa pienimmän osan tavallisen kuukauden palkkatulosta.

Tarkastelun kohteena ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksin asuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön, sekä eläkeläispariskunta. Vuonna 2020 tulot kehittyvät suhteellisesti parhaiten eläkeläispariskunnalla ja työmarkkinatuella olevalla työttömällä. Taustalla ovat korotukset pienimpiin eläkkeisiin ja perusturvaan sekä työmarkkinatuella olevien kohdalla väliaikainen epidemiakorvaus vuoden viimeisellä kolmanneksella.

Lähivuosina veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut kasvavat eikä muukaan verotus kevene, joten palkansaajakotitalouksien käteen jäävät tulot kasvavat vain sikäli kun bruttotulot kasvavat. Pienituloisimmilla kotitalouksilla ansioiden nousu saattaa myös alentaa saatuja tulonsiirtoja.

Hyvätuloisen perheen, toimihenkilöperheen ja työntekijäperheen kohdalla tarkastelimme myös vaihtoehtoista tulokehitystä, jossa perheen molemmat vanhemmat lomautetaan kolmen kuukauden ajaksi koronakriisin vuoksi. Lomautus supistaa sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti eniten hyvätuloisen perheen tuloja, koska sen kohdalla ansiosidonnainen päiväraha kattaa pienimmän osan tavallisen kuukauden palkkatulosta.

Perheille laskettiin Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat perhekohtaiset kulutuskorit, jotka mahdollistavat perhekohtaisten inflaatiovauhtien ja reaalitulokehitysten arvioinnin. Työttömien kulutuskorin hinta nousee kaikkein eniten eli 10 % vuosien 2014–2022 välillä. Toiseksi ja kolmanneksi eniten ajanjaksolla nousee yksinhuoltajaperheen ja työntekijäperheen kulutuskorin hinta (noin 7,5 %). Hyvätuloisen ja eläkeläispariskunnan kulutuskorin hinta nousee noin 2,5 % samalla ajanjaksolla. Vähiten nousee toimihenkilöperheen kulutuskorin hinta, joka kasvaa vain vajaan prosentin verran.  Tärkein yksittäinen syy hintojen nousun erilaisuuteen on se, että omistusasumisen kustannukset nousevat vuokralla asumisen kustannuksia hitaammin.

Eläkeläispariskunnan reaaliset tulot kasvavat esimerkkiperheistä eniten vuonna 2020: 2,8 %. Nimellistulojen kasvun lisäksi eläkeläispariskuntaa auttaa omistusasujien matala inflaatio. Työmarkkinatuella oleva työtön hyötyy väliaikaisesta epidemiakorvauksesta, mutta tämän tuen poistuminen laskee reaalituloja vuonna 2021. Vuokralla asuvat kotitaloudet kohtaavat omistusasujia korkeamman inflaation, mikä syö reaalisten tulojen kasvua.

Julkistamistilaisuuden videotallenne

Julkistamistilaisuuden esitys (PDF)