Lapsuuden infektiot heikentävät koulutusta ja ansiotasoa
Julkaisuvapaa HETI
Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä huolimatta lapsena sairastetut infektiot ovat yhteydessä alhaisempaan tulotasoon aikuisena, kertoo tuore tutkimus. Ero johtuu lähinnä alhaisemmasta koulutustasosta.
Henkilöiden terveydessä on suuria ja pysyviä eroja. Esimerkiksi sosioekonominen asema vaikuttaa ihmisen odotettavissa oleva elinikään. Se on huomattavasti lyhyempi sellaisilla henkilöillä, joilla on matala tulo- ja koulutustaso.
Varhaislapsuuden terveydellä ja olosuhteilla on suuri vaikutus henkilön myöhempään elämään, uusi tutkimus kertoo. Lapsuuden infektioiden merkityksestä on olemassa vain vähän empiiristä tutkimustietoa.
- Tarkastelimme lapsuudessa diagnosoitujen infektioiden yhteyttä henkilön myöhempään menestykseen työmarkkinoilla, kertoo apulaisprofessori Jutta Viinikainen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Usean yliopiston sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoista koostunut ryhmä hyödynsi tutkimuksessaan Young Finns Study -pitkittäisaineistoa, johon on yhdistetty sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterien tiedot lapsuuden infektioista. Lisäksi aineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen keräämiä rekisteritietoja koulutuksesta, työllisyydestä ja ansiotasosta. Tutkimushenkilöt olivat syntyneet 1970-luvulla.
Tutkimuksessa tarkasteltavat infektiot ovat suhteellisen vakavia, sillä ne ovat olleet joko ensisijainen tai toissijainen syy yön yli kestävään sairaalahoitoon. Koulutusta tutkimuksessa mitataan suoritetuilla tutkinnoilla ja työmarkkinatulemia puolestaan työllisyydellä ja ansiotasolla.
- Selvisi, että lapsuudessa koetut vakavat infektiot ovat yhteydessä heikompaan työllisyyteen ja ansiotasoon. Tämän lisäksi lapsuudessa koetut infektiot lisäsivät todennäköisyyttä, että henkilö oli aikuisena riippuvainen sosiaalisista tulonsiirroista, kertoo Viinikainen.
Tutkimuksessa ei havaita yhteyttä lapsuuden infektioiden ja aikuisuuden terveyden välillä. Pysyvät terveyserot yksilöiden välillä eivät siten näytä selittävän lapsuuden infektioiden ja heikentyneen työmarkkina-aseman välistä yhteyttä.
- Työmarkkina-aseman heikentyminen näyttää johtuvan etupäässä siitä, että lapsuuden infektiot olivat yhteydessä alhaisempaan koulutustasoon aikuisuudessa. Näin siitä huolimatta, että Suomessa on universaali, kaikki kansalaiset kattava terveydenhuoltojärjestelmä, Viinikainen kertoo.
Julkaisu
Viinikainen, J., Bryson, A., Böckerman, P., Elovainio, M., Hutri-Kähönen, N., Juonala, M., Lehtimäki, T., Pahkala, K., Rovio, S., Pulkki-Råback, L., Raitakari, O. & Pehkonen, J. (2020), Do Childhood Infections Affect Labour Market Outcomes in Adulthood and, if so, how?, Economics & Human Biology, 100857.
Artikkeli on vapaasti luettavissa lehden sivulla.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Jyväskylän, Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistojen, University College Londonin sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijoiden kesken.
Lisätietoja
Professori Petri Böckerman
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Palkansaajien tutkimuslaitos
Puh. 040 091 3189
- Petri Böckerman
- johtava tutkija
- Puh. +358-40 091 3189
- petri.bockerman@labore.fi
- Tutkijaprofiili