Kuntien tukeminen yhteisöverotuotto-osuuden nostolla – käänteistä aluepolitiikkaa

Labore-blogi Eero Lehto

Kuntien asema on vaikeutumassa, koska talouskriisi on leikkaamassa myös kuntien verotuloja. Näillä näkymin kuntatalouteen on muodostumassa tänä vuonna noin miljardin euron alijäämä, vaikka kunnat ovat rajoittamassa menojensa kasvua. Ensi vuonna alijäämä uhkaa kasvaa 1,5 miljardiin euroon. Politiikkariihessään hallitus on luvannut vahvistaa kuntien rahoituspohjaa – ilmeisesti vuodesta 2010 alkaen – nostamalla kuntien osuutta yhteisöverosta väliaikaisesti ja nostamalla kuntien kiinteistöistä perimien verojen rajoja. Näistä toimista edellinen vähentää valtion verotuloja ja sitä voidaan pitää elvytyksenä.

Yhteisöverotuoton jakaminen kunnille on ongelmallinen rahoituskeino, koska tämä tuotto-osuus jakaantuu kunnille hyvin epätasaisesti. Tähän tulokseen on tullut myös valtiovarainministeriö aiemmissa selvityksissään (ks. esim. työryhmäraportti ”Valtio ja kunnallisen toiminnan rahoitus”, 14.2.2003). Maakuntatasolla yhteisöverotuotto per asukas oli vuonna 2007 Uudellamaalla 385 € ja Itä-Uudellamaalla 412 €. Muissa maakunnissa (paitsi Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla) tämä tulo per asukas jää koko Suomen keskiarvon (277 €) alapuolelle. Vuonna 2007 yhteisöveron tuotto per asukas oli alle 200 euroa Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. On myös merkille pantavaa, että Uudellamaalla korkea tuotto aiheutui lähes yksin Espoon ja Helsingin vaikutuksesta. Yhteisöveron tuotto on jäänyt hyvin vaatimattomaksi useissa Uudenmaan teollistuneissakin kunnissa kuten Järvenpäässä, Karjaalla, Karkkilassa, Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Vantaallakin sen tuotto oli vuonna 2007 lähellä koko maan keskiarvoa. Helsingissä se oli jo 461 €/asukas. Suurimmat tuotot olivat kuitenkin Espoossa (600 €/asukas) ja Salossa (1498 €/asukas). Kun kunnallisveroprosentti oli vuonna 2007 koko maassa keskimäärin 18,5, se oli Espoossa 17,50 ja Salossa 17,00. Vastaavasti yleinen kiinteistöveroprosentti oli koko maassa keskimäärin 0,74, mutta Espoossa se oli 0,50 ja Salossa 0,60. Runsas yhteisöverotuotto on tehnyt mahdolliseksi pitää ansioihin ja kiinteistöihin perustuvan verotuksen perusteet keveinä viimeksi mainituissa kunnissa.

On ilmeistä, että yhteisöverotuoton aluejakauma ei muutu oleellisesti vuodesta 2007, vaikka tämän veron tuotto alenee huomattavasti. Kuntien verotulojen tasausjärjestelmä leikkaa 37 prosenttia kunnan verotuloista (ml. yhteisöveron tuotto-osuus) siltä osin, kun nämä tulot ylittävät koko maan laskennallisten verotulojen keskiarvon kerrottuna 0,92:lla. Tästä leikkurista huolimatta kunnille maksettavan yhteisöveron tuotto-osuuden nosto hyödyttää keskimääräistä huomattavasti enemmän suhteellisen hyvässä asemassa olevia kuntia. Jos halutaan tukea todella vaikeuksiin joutuvia kuntia, on tämä väärä keino.