1. Julkaisuhaku
  2. Kuluvan vuoden talousennuste näyttää yhä osuvalta, ensi vuoden ehkä ei

Kuluvan vuoden talousennuste näyttää yhä osuvalta, ensi vuoden ehkä ei

Ennustejulkaisut Ennustearviot Ilkka Kiema

Palkansaajien tutkimuslaitoksen syksyn 2017 talousennusteen perustana olleen näkemyksen mukaan talouskasvu on Suomessa kuluvana vuonna ripeää, ja Suomen kansantaloudella on myös hyvät edellytykset pysyvämpään mutta maltillisempaan kasvuun. Ennusteessa suurimpien riskien nähtiin liittyvän ulkomaiseen kehitykseen, kuten Yhdysvaltain politiikan arvaamattomuuteen, geopoliittisiin jännitteisiin ja euron mahdolliseen vientiä hidastavaan vahvistumiseen.

PT:n ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaisi kuluvana vuonna 3,6 %. Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon (toistaiseksi varsin epävarmoja) lukuja hyödyntävä lasku, jossa talouskasvun oletetaan jatkuvan viimeiselläkin vuosineljänneksellä yhtä nopeana kuin aiemmilla, tuottaa tuloksen, jonka mukaan kuluvan vuoden talouskasvu olisi vain noin 3,1 %. Työllisyystilanteen viimeaikainen kohentuminen viittaa kuitenkin siihen, että kuluvan vuoden talouskasvu saattaa muodostua suuremmaksi kuin em. arvio:lokakuussa työllisyysaste kasvoi vuotta aiempaan verrattuna 1,6 prosenttiyksikköä, kun tammi- ja syyskuun välisenä aikana vastaava luku oli keskimäärin vain 0,6 prosenttiyksikköä.

Myös kuluvan vuoden neljännesvuosittaiset tiedot huoltotaseen erien kasvusta viittaisivat 3,1% suuruista kasvua nopeampaan kasvuun. Suurimmat yksittäiset poikkeamat ennusteen mukaisen kehityksen ja kolmella ensimmäisellä kvartaalilla toteutuneen kehityksen välillä liittyvät investointeihin, jotka lisääntyivät
ennakoitua nopeammin, ja tuontiin. PT:n ennusteen mukaan tavaroiden ja palvelujen tuonti kasvaisi mm. viennissä ja investoinneissa tarvittavien tuotantopanosten kasvaneen kysynnän johdosta kuluvana vuonna nopeasti, mutta kolmella ensimmäisellä kvartaalilla tuonnin toteutunut kasvu (2,5 %) oli ennustettua (5,7 %) oleellisesti hitaampaa.

Ensi vuoden talouskasvu voisi olla ennakoitua ripeämpää

Ennusteessa arvioitiin, että vuonna 2018 Suomen bruttokansantuote kasvaisi 2,5% vauhtia. Kasvanut kuluttajaluottamus ja Elinkeinoelämän keskusliiton uusimman suhdannebarometrin optimistiset arviot suhdannetilanteesta viittaavat kuitenkin siihen, että ensi vuoden osalta talouskasvuennuste on ollut liian varovainen. Kuluvana vuonna teollisuuden tuotantokapasiteetin käyttöaste on noussut, mutta se ei ole vielä saavuttanut vuoden 2008 kriisiä edeltänyttä tasoa, joten myöskään tuotantokapasiteetti ei vielä ensi vuonna välttämättä muodostu ripeämmän talouskasvun jarruksi.

Metalli- ja metsäteollisuudessa syksyllä syntyneet työehtosopimukset viittaavat siihen, että (liukumat huomioon ottaen) keskimääräisen ansiotason kasvu olisi ensi vuonna jonkin verran nopeampaa kuin ennustetta laadittaessa arvioitiin. Yksityistä kulutusta lisäävä, ennakoitua nopeampi ansiotason kasvu on sekin omiaan lisäämään talouskasvua.

Nousukausi supistaa julkisen talouden alijäämää ripeään tahtiin. Esimerkiksi valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen mukainen budjettitalouden alijäämä, 3,0 miljardia, on oleellisesti pienempi kuin mitä hallituksen huhtikuussa 2017 esittämässä vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin, koska sen mukaan ensi vuoden alijäämä olisi 4,1 miljardia euroa. Parantunutta suhdannetilannetta olisi ollut mahdollista käyttää alijäämän nopeampaankin supistamiseen, jos esimerkiksi perusteettomia yritystukia olisi karsittu jo ensi vuonna.

Suhteelliset yksikkökustannukset alenevat

Kuvio 1 esittää reaalisten ja kuvio 2 nimellisten yksikkötyökustannusten kehitystä Suomessa, Saksassa ja koko nykyisellä euroalueella sekä Ruotsissa vuodesta 1999 alkaen. Vuosien 2017–2019 kuvaus perustuu Euroopan komission talousennusteeseen; kuviossa on käytetty myös Suomen osalta vain Euroopan komission (eikä PT:n) ennustetta vertailukelpoisuuden vuoksi. Kuvioista havaitaan, että Suomen vuodesta 2008 alkaen heikentyneen kustannuskilpailukyvyn arvioidaan paranevan kuluvana vuonna voimakkaasti niin, että sekä nimellisillä että reaalisilla yksikkötyökustannuksilla arvioituna Suomen kustannuskilpailukyky olisi jo ensi vuonna nykyisten euromaiden keskimääräiseen tasoon verrattuna suunnilleen sama kuin vuonna 1999.

Suomen kilpailuaseman parantuminen selittyy osin kilpailukykysopimuksella, joka on alentanut työkustannuksia Ruotsiin sekä Saksaan ja muihin euroalueen maihin verrattuna. Ennen muuta kuviot havainnollistavat kuitenkin sitä, kuinka kustannuskilpailukyky saattaa muuttua nopeastikin myös työmarkkinaratkaisuista ta riippumattomista syistä.

Kuvioissa näkyvä eurokriisin jälkeinen kustannuskilpailukyvyn lasku johtui lähinnä korkean tuottavuuden toimialojen, kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuuden
supistumisesta eikä siitä, että muilla toimialoilla palkkatason nousu olisi ollut tuottavuuskehitykseen suhteutettuna liiallista. Kuluvana vuonna olemme olleet päinvastaisessa tilanteessa. Ripeä talouskasvu on perustunut korkean tuottavuuden toimialojen kasvuun, kuten myös työllisyysasteen (bkt:n kasvuun suhteutettuna) vaatimaton paraneminen osoittaa, ja tilastoissa korkean tuottavuuden työpaikkojen lisääntyminen näkyy nyt kustannuskilpailukyvyn yllättävänkin nopeana kohentumisena.