Koulutus ei selitä huomattavia eroja kognitiivisissa kyvyissä ja sosiaalisissa taidoissa ylioppilaiden ja amisten välillä
Työpaperina julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn yhteyttä Puolustusvoimien peruskokeissa mitattuihin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tutkimuksen mukaan lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden välillä on huomattavia eroja kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä. Testitulosten luotettavuutta lisää se, että ne ovat vahvasti korreloituneita myöhemmän työmarkkinamenestyksen kanssa. Tutkimuksen mukaan erot testituloksissa eivät kuitenkaan selity koulutuksen vaikutuksella, vaan erilaisten oppilaiden valikoitumisella lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.
Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen selittävän merkittävän osan yksilöiden menestyksestä työmarkkinoilla. Lisäksi on havaittu, että sosiaalisten taitojen merkitys työmarkkinoilla on kasvanut viime vuosikymmeninä. Näihin taitoihin vaikuttavista tekijöistä on kuitenkin huomattavasti vähemmän tutkimustietoa. Erityisesti koulutuksen rooli on yhä epäselvä.
Uudessa Laboren, Etlan, VATT:n ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn vaikutusta Puolustusvoimien peruskokeissa mitattuihin kognitiivisiin ja sosiaalisiin taitoihin. Tulosten mukaan lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden välillä on keskimäärin huomattavia eroja kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä. Testitulosten luotettavuutta lisää se, että ne ovat vahvasti korreloituneita myöhemmän työmarkkinamenestyksen kanssa.
”Tutkimuksemme mukaan erot kognitiivisia kykyjä ja sosiaalisia taitoja mittaavissa testeissä eivät kuitenkaan selity koulutuksen vaikutuksella, vaan erilaisten oppilaiden valikoitumisella lukioon ja ammatilliseen koulutukseen.”, summaa Laboren erikoistutkija Jani-Petteri Ollikainen.
Vertailemalla lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden keskimääräisiä testituloksia ei kuitenkaan voida selvittää koulutuksen vaikutusta testituloksiin. Voi yhtä hyvin olla myös niin, että lukioon valikoituvat kognitiivisilta ja sosiaalisilta kyvyiltään paremmat oppilaat, mikä selittäisi erot keskimääräisissä testituloksissa. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkasteltiin sisäänpääsyrajoista syntyvän tutkimusasetelman avulla, miten lukion käyminen vaikuttaa testituloksiin. Riittävän lähellä sisäänpääsyrajaa hakijat ovat keskenään hyvin samankaltaisia ja voidaan olettaa olevan sattumasta kiinni, pääseekö lukioon sisään vai ei. Juuri rajan ala- ja yläpuolella olevia henkilöitä vertaamalla saadaan selvitettyä lukion vaikutus testituloksiin. Tässä koeasetelmassa ryhmien välillä ei havaita juurikaan eroja testituloksissa. Tämä tulos viittaa siis siihen, että havaitut erot lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden keskimääräisissä testituloksissa selittyvät valikoitumisella.
Tutkimuksen rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston Oma linja -hanke.
Tutkimusryhmä:
- Jani-Petteri Ollikainen, erikoistutkija, Labore
- Tuomas Pekkarinen, tutkimusprofessori, VATT
- Roope Uusitalo, professori, VATT ja Helsingin yliopisto
- Hanna Virtanen, tutkimuspäällikkö, Etla
- Jani-Petteri Ollikainen
- erikoistutkija
- Puh. +358-40 940 2697
- jani-petteri.ollikainen@labore.fi
- Tutkijaprofiili