Kansainväliset opiskelijat – Suomen talouden voimavara?

Labore-blogi Tuomo Suhonen

Kansainvälisten opiskelijoiden opiskelu Suomessa on yhtä lailla osaamisen vientiä ja tuontia: kotimaisia koulutuspalveluja tarjotaan ulkomaan kansalaisille, joista toivotaan osaavaa työvoimaa ikääntyvän maamme talouden tarpeisiin. Teoriassa kansainväliset korkeakouluopiskelijat ovatkin hyvä investointikohde: he saapuvat maahan lähellä koulutuspolun ja työuran nivelvaihetta, jolloin yhteiskunnan panos heidän jäljellä olevaan koulutukseensa on vähäinen suhteessa potentiaaliseen työuran aikana kertyvään taloudelliseen hyötyyn. 

Mutta kuinka tuottava investointi kansainväliset opiskelijat ovat käytännössä? Sivusimme tätä kysymystä Opetushallitukselle tekemässämme selvityksessä suomalaisen koulutusviennin taloudellisesta arvosta (Suhonen ym. 2022) tarkastelemalla vuosina 2000–2019 Suomen korkeakouluista valmistuneita ulkomaan kansalaisia Tilastokeskuksen rekisteriaineistoilla. Aiemmin Suomessa on selvitetty lähinnä ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskeluaikana tuottamia hyötyjä ja kustannuksia (Suhonen 2015) sekä maahan jäämisen todennäköisyyttä kolme vuotta valmistumisesta (Mathies & Karhunen 2021). 

Tulokset näyttävät lupaavilta Suomen kannalta. Esimerkiksi vuonna 2019 kyseiseen vuoteen mennessä valmistuneista ulkomaalaisista 53 prosentille löydetään Suomessa ansaittuja tuloja, ja nämä maahan jääneet maksoivat yhteensä 129 miljoonaa euroa enemmän veroja ja veroluonteisia maksuja julkiselle sektorille kuin saivat siltä sosiaaliturvan tulonsiirtoja. Toki ulkomaalaisten kouluttamiseen on kulunut myös runsaasti julkista rahaa, arviolta noin 5 400 euroa opiskelijaa kohti lukuvuonna 2019–20, mutta investoinnin takaisinmaksuaika näyttää toistaiseksi olleen kohtuullinen. 

Edellä mainittuihin lukuihin tulee vielä suhtautua varovaisesti parin aineistollisen puutteen takia. Ensinnäkin monen vuosina 2000–2009 valmistuneen ulkomaalaisen opiskelijan tutkintotietoja ei pystytä yhdistämään Tilastokeskuksen muihin rekisteritietoihin, koska yhdistämiseen vaadittavat ulkomaalaisille opiskelijoille myönnettävät henkilötunnukset yleistyivät kunnolla vasta 2010-luvulle tultaessa. Käyttämämme otos ei siis todennäköisesti kata kaikkia Suomeen jääneitä ulkomaalaisopiskelijoita ja voi olla valikoitunut. 

Toiseksi, koska käytössämme ei ollut valmistuneiden ulkomaalaisten oleskelulupatietoja, selvityksen otokseen sisällytettiin yksinkertaisuuden vuoksi kaikki henkilöt, joilla ei valmistumisvuonna ollut Suomen kansalaisuutta. Otaksuttavasti osa tästä joukosta on saapunut Suomeen muun kuin opiskeluun liittyvän syyn, kuten pakolaisuuden tai perhesiteen, takia. Tällaisten opiskelijoiden maahan jäämisen ja työpanoksen laskeminen suomalaisen osaamisviennin ja -tuonnin ansioksi yliarvioi toiminnan vaikuttavuutta. 

Jatkotutkimuksissa kuvaa kansainvälisten opiskelijoiden kotoutumisesta ja taloudellisesta merkitysestä voidaan tarkentaa vielä monin tavoin. Yhtä kaikki alustavat tulokset viittaavat siihen, että nämä opiskelijat voivat muodostua merkittäväksi voimavaraksi Suomen taloudelle tulevina vuosina.   

Lähteet: