Espanja kuilun partaalla

Labore-blogi Pekka Sauramo

Pääministeri Rajoyn johtama Espanjan hallitus esitti euromaille virallisen avunpyynnön kriisilainan saamiseksi espanjalaisten pankkien pelastamiseksi. Pyynnössä ei täsmennetty tarkkaa lainasummaa, mutta se on korkeintaan sata miljardia euroa. Sen summan euromaat ovat jo hyväksyneet. Pääministeri Rajoy hangoitteli lainapyynnön tekemisessä, eikä vieläkään suostu myöntämään, että pyynnössä olisi kysymys ns. bailout–lainasta.

Espanjan kriisin hoitotavassa uhkaa toistua sama kaava kuin esimerkiksi Kreikan tapauksessa: lopullinen lasku on huomattavasti suurempi kuin ensimmäisestä avustuserästä voisi päätellä. Espanjan kriisi kuitenkin poikkeaa Kreikan kriisistä siinä suhteessa, että se on ollut ensisijaisesti yksityisen sektorin velkakriisi.

Espanjan kriisin tekeekin pelottavan syväksi se, että yksityinen sektori on velkaantunut euroaikakaudella valtavasti. Pakko vähentää velkaantuneisuutta uhkaa romuttaa toiveet kriisin jäämisestä edes suhteellisen lyhyeksi, sillä espanjalaisilta yrityksiltä ja kotitalouksilta kuluu vuosikausia velkaantuneisuuden vähentämisessä normaalille tasolle.

Yksityisen sektorin velkaantumislukujen perusteella Espanjan talousahdinko onkin vasta alussa. Kotitalouksien velkaantuneisuusaste on supistunut neljässä vuodessa vain 6,6 prosenttiyksikköä (kuvio 1). Esimerkiksi Ruotsin 1990-luvun kehitykseen verrattuna espanjalaisten kotitalouksien velkojen takaisinmaksu on ollut varsin hidasta. Kun ottaa huomioon, että työttömyysaste on Espanjassa noussut jo melkein 25 prosenttiin ilman näköalaa sen nousun loppumisesta, kotitalouksien maksamattomien asuntolainat muodostavat pankeille lähitulevaisuudessa pahenevan taakan.

Espanjan pankkien tämänhetkisten vaikeuksien tärkein taustatekijä on kuitenkin ollut yritysten velkaantuneisuuden raju kasvu kriisiä edeltäneen velkavetoisen nousukauden aikana (kuvio 2). Vuoden 2000 lopun tasosta yritysten velkaantuneisuusaste kasvoi peräti 64 prosenttiyksikköä ennen euroalueen kriisin alkamista. Kriisivuosina velkaantuneisuus on vähentynyt vain 4 prosenttiyksiköllä.

Yritysten velkaongelman – ja myös pankkien tämänhetkisten ongelmien – muodostajina kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla toimivat yritykset ovat olleet keskeisessä asemassa. Ajanjaksolla 1997-2007 Espanjaan rakennettiin viisi miljoonaa uutta asuntoa, vaikka kotitalouksien lukumäärä kasvoi vain 2,5 miljoonalla. Yritysten velkaantuneisuus nousi kuitenkin myös muilla toimialoilla, esimerkiksi teollisuudessa ja turismissa. Turismissa toimivat espanjalaisyritykset ovat keskimäärin kaksi kertaa velkaantuneimpia kuin muissa EU-maissa.

Lähitulevaisuuden talousnäkymät ovat Espanjassa synkät. Kotitaloudet panevat rahat kuluttamisen sijasta velkojen takaisinmaksamisen. Samasta syystä yritykset eivät investoi. Hallitus puolestaan harjoittaa vyönkiristyspolitiikkaa, mikä vain pahentaa kriisiä.

Tämän vuoden alkukuukausina Espanjan talous on ajautunut – ja ajettu – uudestaan taantumaan, josta ei ole odotettavissa pikaista nousua. Keskeisenä kasvun moottorina voisi periaatteessa toimia vienti, mutta Espanjan vientisektori romutti kilpailukykynsä velkavetoisen nousun aikana. Ruotsi ja Suomi pääsivät eroon lamasta viennin vedolla, joka perustui valuuttojen devalvoitumiseen. Espanjalla ei ole käytössään tätä välinettä. Palkkojen alentamiseen perustuva sisäinen devalvaatio on myrkkyä velkaisille kotitalouksille.

Vaikka euroalueen poliittiset johtajat pitävät parhaillaan esillä korkeimmillaan sadan miljardin euron laina-avustusta, sillä ei tällaisista lähtökohdista kovin pitkälle pötkitä.

Mistä löytyvät sijoittajien mieliä rauhoittavat hyvät uutiset?

blogikesa201212

Kuvio 1. Kotitalouksien velkaantuneisuuden vähentyminen Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa

Lähde: McKinsey Global Institute (2012), Debt and deleveraging: Uneven progress on the path to growth (s. 21).

Huomautus: Kehitysurat kuvaavat, kuinka velkaantuneisuus on kehittynyt velkaantumishuipun jälkeen. Esim. Espanjassa velkaantuneisuusaste savutti huipputason vuonna 2007. Huipputasosta velkaantuneisuus on vähentynyt neljässä vuodessa 6,6 prosenttiyksikköä. Ruotsissa velkaantuneisuus supistui vuoden 1988 huipputasolta seitsemässä vuodessa 41 prosenttiyksikköä.

blogikesa201222

Kuvio 2. Yritysten velkaantuneisuus seitsemässä maassa 2000:1 – 2011:2

Lähde: McKinsey Global Institute (2012), Debt and deleveraging: Uneven progress on the path to growth (s. 28). Huom. Lukuihin eivät sisälly rahoituslaitosten velat