Monopolien purkamisesta
Uuden hallituksen ohjelmasta löytyy kiisteltyjen työmarkkinauudistusten lisäksi eräitä pitkään julkisessa keskustelussa käsiteltyjä markkinasääntelyyn liittyviä muutoksia. Luvun 6.2. otsikon ”Avataan markkinoita ja lisätään kilpailua” alle on listattu neljä toimialaa, joihin kohdistettavia toimia voisi löyhästi kutsua monopolien purkamiseksi. Nämä ovat alkoholikauppa, apteekkijärjestelmä, rahapelijärjestelmä ja raideliikenne.
Ruuveja halutaan löystyttää kunkin alan osalta useammasta paikasta; suunnitteilla on esimerkiksi alkoholijuomien vähittäismyynnin väkevyysrajan nostaminen aluksi 8 % tasolle ja verkkokaupan salliminen, apteekkien alueellisten rajoitusten keventäminen, itsehoitolääkkeiden myynnin mahdollistaminen apteekkien ulkopuolella, lisenssimallin käyttöönotto rahapelialalla sekä kilpailun edistäminen vuonna 2021 vapautetussa rautateiden henkilöliikenteessä (Valtioneuvosto, 2023).
Suunnitellut muutokset ovat herättäneet mielenkiintoa. Helsingin Sanomat julkaisi jo 4.6. pääkirjoituksen, jossa silloin tulevaa pääministeriä kannustettiin tarttumaan ’helppoon rahaan’, eli tietysti Veikkaukseen. Kirjoitus nimesi myös kolme muuta myöhemmin hallitusohjelman purkulistalle päätynyttä ”monopolia”, lainausmerkkeineen (HS, 4.6.2023). Pian tämän jälkeen HS kritisoi toisessa pääkirjoituksessa Sosiaali- ja terveysministeriön argumentteja Alkon aseman säilyttämisestä pitäen ministeriön kommentteja väkevistä alkoholijuomista nurinkurisina (HS, 6.6.2023), samoin kuin Kauppalehden julkaisema artikkeli jo aikaisemmin (Kauppalehti, 26.5.2023). Kaupan liitto taas julkaisi 16.6. tiedotteen, jossa esitettiin tukea hallituksen talous- ja kilpailupoliittiselle linjalle, mutta toivottiin räväkämpiä toimia apteekkien omistajuuden ja vahvempien alkoholijuomien osalta (Kaupan liitto, 2023).
Mikään listalle päätyneistä aloista ei kuitenkaan liene aivan yksinkertaisimmasta päästä sääntelyn näkökulmasta. Miten aihetta sitten kannattaisi lähestyä?
Mikäli kahvipöydässä sattuu istumaan ekonomisti, keskustelussa valtionyhtiöistä saattavat nousta esille luonnolliset monopolit. Klassisella termillä viitataan toimialaan tai markkinaan, jolla tehokkain tapa järjestää tuotanto on yhden yhtiön kautta, koska useamman päällekkäisen vaihtoehdon tarjoaminen olisi kustannustehotonta. Oppikirjaesimerkkejä ovat kiinteä infrastruktuuri kuten sähköverkko ja vedenjakelu tai vaikkapa rautatiet.
Luonnollisen monopolin käsite on kuitenkin monessa tapauksessa auttamattomasti riittämätön. Esimerkiksi argumentit alkoholimonopolin puolesta vetoavat ensisijaisesti kansanterveyteen kohdistuviin haittoihin, eivät markkinan tehokkuuteen. Niiden arviointi taas vaatii syventymistä empiiriseen tutkimukseen, ja viime kädessä odotettujen tehokkuus- ja terveysvaikutusten tasapainottelua keskenään.
Harva ala on myöskään tosielämässä aito monopoli, tai päinvastoin täydellisesti kilpailullinen. Vaikka VR on tällä hetkellä ainoa rautateiden matkustajaliikenteen tarjoaja Suomessa, joutuu se kilpailemaan ainakin linja-autojen, kotimaanlentojen ja yksityisautoilun kanssa riippuen reitistä ja asiakkaasta. Tällä kilpailulla voi olla rajuja vaikutuksia: Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi vuonna 2022, että viime vuosikymmenen lopulla linja-autoliikenteen kasvanut kilpailupaine laski samojen reittien junalippujen hintoja jopa 25 % (Buri, 2022).Todellisen kilpailun edesauttaminen siellä missä mahdollista onkin kriittistä, on omistus sitten julkista tai yksityistä.
Veikkaukseen yksityisen sektorin kilpailua kohdistuu erityisesti netissä tapahtuvan uhkapelaamisen kautta. Ilman todellista kontrollia uhkapelimarkkinasta Veikkaus ei kykene yksinään puuttumaan liikapelaamisen ongelmiin. Perustelu Veikkauksen erityisasemalle taas nojaa nimenomaan pelaamisen haittojen vähentämiseen sekä taloustieteen teorian että EU-oikeuden näkökulmasta (Maliranta, 2021). On selvää, että mikäli alaa halutaan jatkossa ohjata, on puhdas monopolimalli korvattava jollakin muulla, kuten ehdotetulla lisenssimallilla.
KKV on tukenut rautatieliikenteen ja uhkapelimarkkinan lisäksi myös apteekkien kilpailurajoitteiden purkamista, kuitenkin tietyin varauksin. Lääkealalla sääntelyn purkamisessa riskinä on kilpailua rajoittavien sopimusten ja omistussuhteiden muodostuminen lääkevalmistajien, tukkujen ja apteekkien välille. Apteekkien keskinäisestä kilpailusta saatavat hyödyt eivät välttämättä kompensoisi tästä koituvia haittoja. Kuluttajiin kohdistuva uhka on myös korostunut lääkemarkkinoilla muuhun vähittäiskauppaan nähden, koska monet tuotteet valmistetaan yksityisoikeudella, ja ne ovat asiakkaille usein mahdottomia korvata tai jopa välttämättömiä (Anttinen ym. 2020). Sääntelyä purkaessa on siis samalla pohdittava sitä, millaiseksi markkinan odotetaan kehittyvän uudessa ympäristössä.
Yksityistäminen ei johda automaattisesti tehokkuuteen ja kilpailuun, eikä monopoliksi tarkoitettu julkisyhtiö välttämättä pysty käytännössä lunastamaan asemaansa. Markkinasääntelyssä ei siis tule sortua liiallisiin yksinkertaistuksiin tai nyrkkisääntöihin, vaan on huomioitava jokaisen alan erityispiirteet sekä otettava mallia muualla käytössä olevista järjestelmistä silloin, kun ne osoittautuvat toimiviksi. Joskus epäintuitiiviseltakin kuulostava ratkaisu voi osoittautua parhaaksi tarjolla olevaksi kompromissiksi.
Kirjoittaja toimi korkeakouluharjoittelijana Laboren Työmarkkinoiden tutkimuslohkolla kesällä 2023 ja blogi on osa korkeakouluharjoittelijoiden juttusarjaa.
Lähteet:
Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/
Anttinen, Markus; Hakola, Tuulia; Saastamoinen, Antti; Terävä, Ville; Valliluoto, Sari (2020). Apteekkimarkkinoiden kehittäminen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 5/2020. https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2021/11/2020-kkv-selvityksia-5-2020-apteekkimarkkinoiden-kehittaminen.pdf
Maliranta, Mika (2021). Näkökulmia suomalaiseen rahapelaamiseen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 4/2021. https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2021/11/2021-kkv-selvityksia-4-2021-nakokulmia-suomalaiseen-rahapelaamiseen.pdf
Buri, Riku; Heinonen, Miika; Kanervo, Jonatan; Karjalainen, Joel (2022). Kilpailun vaikutukset henkilöjunaliikenteessä ja tavarajunaliikenteessä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston Tutkimusraportteja 6/2022. https://www.kkv.fi/tutkimus-ja-vaikuttaminen/julkaisut/tutkimusraportit/kilpailun-vaikutukset-henkiloliikenteessa-ja-tavarajunaliikenteessa/
Kaupan liitto (16.6.2023). Hallitusohjelman päälinjaukset vahvistavat talouskasvua ja työllisyyttä – monopolien purkamiseen tarvitaan lisää kunnianhimoa. https://kauppa.fi/uutishuone/2023/06/16/hallitusohjelman-paalinjaukset-vahvistavat-talouskasvua-ja-tyollisyytta-monopolien-purkamiseen-tarvitaan-lisaa-kunnianhimoa/
Helsingin Sanomat (4.6.2023). Valtiolle on tarjolla helppoa rahaa. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009604749.html
Helsingin Sanomat (6.6.2023). Ministeriö puolustaa monopolia tulkinnoilla, jotka tuhoavat monopolia.https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009636054.html
Claramunt, Alberto (26.5.2023). STM maalaa piruja seinälle Alkon monopolin murtamisesta – Erikoinen väite viineistä ja piikki kokoomukselle. Kauppalehti. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/stm-maalaa-piruja-seinalle-alkon-monopolin-murtamisesta-erikoinen-vaite-viineista-ja-piikki-kokoomukselle/b78a0ea8-4b5e-4cc1-ab58-6dd23275cc04
