Takuueläke kohdistuu valtaosin köyhille – hyvin pieni osa valuu hyvätuloisille

Labore-blogit Ozan Yanar

Juuri hyväksytyssä taloustieteen maisterintutkielmassani analysoin vuoden 2011 takuueläkeuudistusta. Uudistus oli viime vuosikymmenten suurimpia perusturvan korotuksia Suomessa. Sen tavoitteena oli nostaa köyhimpien eläkeläisten eläketuloja. Takuueläkkeestä tuli uudistuksen seurauksena uusi suomalainen vähimmäiseläke. Se turvaa saman eläketason kaikkein köyhimmille henkilöille riippumatta heidän kerryttämänsä työeläketulon suuruudesta. Takuueläke nosti pelkkää kansaneläkettä saavan henkilön eläkettä 17 tai 32 prosenttia riippuen siitä, asuuko henkilö yksin vai puolisonsa kanssa. Näiden henkilöiden kokonaiseläke nousi 520 tai 586 eurosta 688 euroon kuukaudessa. Voimaantulon jälkeisen kymmenen vuoden aikana takuueläkkeen tasoa on myös nostettu moneen otteeseen. Tällä hetkellä takuueläke on noin 886 euroa kuukaudessa. 

Analysoin tutkielmassani takuueläkkeen voimaantulon jälkeistä vuotta 2012, sillä se oli ensimmäinen täysi vuosi, kun takuueläke oli voimassa. Yleisesti ottaen takuueläkkeen voidaan todeta kohdistuneen suhteellisesti eniten työkyvyttömyyseläkkeellä oleville miehille sekä vanhuseläkeiässä oleville naisille. Puolet takuueläkeläisistä on ihmisiä, joilla ei ole lainkaan työuraa. Takuueläkkeen saajilla on huomattavan matala koulutustaso; noin 70 prosentilla saajista ei ollut toisen asteen tutkintoa. Suhteellisesti eniten takuueläkkeen saajia oli Itä-Suomen maakunnissa. 

Käytettävissä olevien tulojen perusteella tarkasteltuna takuueläke kohdistuu sille joukolle, jolle sen oli tarkoituskin kohdistua uudistuksen perusteella eli kaikkein köyhimmille eläkeläisille. Kuten kuvio 1 esittää, takuueläkkeen saajista noin 92 prosenttia kuului kahteen ensimmäiseen tulokymmenykseen eli he olivat kansantalouden pienituloisimman 20 prosentin joukossa.  

Kuvio 1: Takuueläkkeen kohdistuminen tulodesiileittäin vuonna 2012

Valtaosa tuesta on siis kohdistunut uudistuksen tavoitteiden mukaisesti eli niihin tuloluokkiin, joiden tuloja takuueläkeuudistuksessa pyrittiin nostamaan. Yllättävää oli, että myös korkeimpia käytettävissä olevia tuloja nauttivien kymmenyksestä löytyi takuueläkkeen saajia. Heitä oli 0,3 prosenttia takuueläkkeen saajista eli hieman yli 300 ihmistä. Heidän käytettävissä olevien tulojen keskiarvo on noin 95 000 euroa vuodessa, mikä suhteellisesti on paljon. Tässä ryhmässä ei selvästikään ole sellaisia eläkeläisiä, joita uudistuksella on haluttu tukea. 

Tuloluokissa 6–10 löytyvien takuueläkkeen saajien osuus on yhteensä noin kaksi prosenttia vuoden 2012 takuueläkkeen saajista. Tämä tarkoittaa noin 2100 henkilöä, joiden käytettävissä olevat tulot ovat yli mediaanitulojen, mutta he saavat köyhille eläkeläisille tarkoitettua eläkettä. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi on todettava, että kyseisenä vuonna 2012 takuueläkkeen saajien kokonaismäärä oli noin 110 000 henkilöä.  

Vaikka kyse on pienestä joukosta, on ihmisiä, joiden aiempaan ansiotasoon perustuva työeläkekertymä on hyvin vähäistä, mutta heidän käytettävissä olevat tulot ovat takuueläkkeen saannin aikana korkeat. Tämä voi esimerkiksi johtua korkeista omaisuustuloista kyseisenä vuonna. Omaisuustuloja ovat muun muassa osinko-, korko- ja vuokratulot sekä muut pääomatulot. Vaatii tarkempaa tarkastelua, jotta voitaisiin tietää ovatko nämä tulot tilapäisiä.  

Takuueläke on siis kohdistunut valtaosin köyhimpien eläkeläisten joukkoon kuten oli sen tarkoitus. Samaan aikaan tuki vuotaa pieneltä osin ihmisille, joita ei tarvitsisi köyhyyssyistä tukea.