1. Julkaisuhaku
2. Suomalainen palkanmuodostus selvästi väitettyä markkinaehtoisempaa  

Suomalainen palkanmuodostus selvästi väitettyä markkinaehtoisempaa  

Tutkimuksen perusteella suomalainen palkanmuodostus on todellisuudessa selvästi väitettyä markkinaehtoisempaa. Tilanne koskee palkkojen muutosten suhdannevaihtelua sekä alueiden, ammattiryhmien ja työntekijöiden välisiä palkkamuutosten eroja. Markkinaehtoisuus tulee ns. liukumista, jotka ovat olleet merkittäviä. Liukumilla tarkoitetaan toteutuneiden palkankorotusten ja sopimuskorotusten välistä eroa. Tutkimuksen perusteella liukumien todellinen merkitys jää virallisissa tilastoissa isolta osin piiloon mittausepätarkkuuden vuoksi. Tutkimus kertoo, että ”jatkajien” palkat sopeutuivat asteittain vuosina 2008–2015 vuoden 2008 jälkeen iskeneeseen negatiiviseen tuottavuusshokkiin. ”Vaihtajien” palkat sopeutuivat ripeämmin.

Palkkojen makrotaloudellisessa joustavuudessa on kyse siitä, miten palkkakehitys reagoi työmarkkinoiden tilanteeseen. Jousto voi tasoittaa työvoiman kysynnän heilahduksien ja erojen seurauksia. Tällä tavalla syntyy edellytyksiä talouden vakaalle makrotaloudelliselle ja alueelliselle kehitykselle. Se voi myös osaltaan vähentää työmarkkinoilta syrjäytymisen riskiä. Aihe on tärkeä pohdittaessa työmarkkinoiden uudistamisen tarpeita ja keinoja. 

Laboren julkaisemassa tutkimuksessa tutkittiin yrityssektorilla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kasvua käyttämällä yksilötason palkka-aineistoja vuosina 2001–2019. Näihin aineistoihin liitettiin toimialatason tietoja vuosittaisista sopimuskorotuksista. Työntekijät jaettiin kahteen ryhmään: ”jatkajiin”, jotka työskentelivät samassa toimipaikassa ja samassa ammatissa kuin edellisenä vuotena sekä ”vaihtajiin”, jotka ovat vuoden aikana vaihtaneet joko toimipaikkaa tai ammattia tai molempia. Tutkimuksessa vertailtiin palkkojen muutosten reagointia eri tilanteissa sekä sitä, miten palkkojen reagointi on vaihdellut ”jatkajien” ja ”vaihtajien” välillä ajan kuluessa. 

Tutkimuksessa havaittiin, että suomalainen palkanmuodostus on todellisuudessa selvästi väitettyä markkinaehtoisempaa. Tilanne koskee palkkojen muutosten suhdannevaihtelua sekä alueiden, ammattiryhmien ja työntekijöiden välisiä palkkamuutosten eroja. Markkinaehtoisuus tulee liukumista, jotka ovat olleet merkittäviä. Tutkimuksen analyysien perusteella liukumien todellinen merkitys jää virallisissa tilastoissa isolta osin piiloon mittausepätarkkuuden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ”jatkajien” palkat sopeutuivat asteittain vuosina 2008–2015 vuoden 2008 jälkeen iskeneeseen negatiiviseen tuottavuusshokkiin. ”Vaihtajien” palkat sopeutuivat ripeämmin. 

”Palkkalinja, jossa sopimuskorotukset ovat sen verran maltilliset, että niiden päälle jää riittävästi varaa liukumille, tukee makrotaloudellisesti ja alueellisesti tasapainoista talouskehitystä.”, toteaa Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro.  

”Sopimuskorotuksia voidaan perustella sillä, että niillä on työntekijöiden ostovoimaa kohottava vaikutus varsinkin niissä matalamman palkkatason ammattiryhmissä, joissa yksittäisen työntekijän neuvotteluvoima suhteessa työnantajaan on heikko.”, summaa Laboren johtaja Mika Maliranta. 

Tutkimushankkeessa tutkittiin Suomen yrityssektorin palkanmuodostuksen makrojoustavuutta. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, mikä on niin sanottujen liukumien merkitys suomalaisen palkanmuodostuksen joustotekijänä suhdanteissa, alue-eroissa ja työntekijöiden välillä. Liukumalla tarkoitetaan tässä yksilön toteutuneen palkanmuutoksen ja sopimuskorotuksen välistä eroa.  

Tutkimusryhmä: 

• Paolo Fornaro, johtava tutkija, Labore
• Mika Maliranta, johtaja ja professori, Labore ja Jyväskylän yliopisto (vastaava kirjoittaja)

Linkki tutkimukseen: https://labore.fi/julkaisu/liukumat-suomala…n-joustotekijana/