Suomi pysähtyi – nopea kriisistä toipuminen saattaa yhä onnistua

Ilkka Kiema: Johdanto

Kuluvan ja seuraavan vuoden talouskehitys riippuu koronaviruksen aiheuttaman talouden seisahtumisen kestosta ja siitä, leviääkö kriisi finanssisektorille. Palkansaajien tutkimuslaitoksen talousennuste perustuu oletukseen talouden syvästä ja lyhyehköstä sukelluksesta, joka päättyy viimeistään ensi syksynä. Ennusteessa bruttokansantuote supistuu tänä vuonna noin viisi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna noin neljä ja puoli prosenttia. Yritysten laajan konkurssiaallon kustannukset olisivat paljon suuremmat kuin yritystoiminnan keskeytymisen haittojen korvaamisesta aiheutuvat kustannukset. Suoraa tukea kriisistä kärsiville yrityksille ja kotitalouksille tarvitaan lisää.

• Poikkeustilan aikana yksityinen kulutus romahtaa mutta julkinen kulutus kasvaa
• Tavaravienti sukeltaa syvimmin välituotteiden puutteen ja hiipuvan kysynnän takia
• Konkurssiaalto tulisi kalliimmaksi kuin kriisin pysäyttämien yritysten tilapäinen tuki
• Koronakriisi saattaa muuttaa euroalueen talouspoliittisen koordinaation luonnetta pysyvästi

Talousennusteet aloitetaan usein muistuttamalla lukijaa Suomen tulevan talouskehityksen epävarmuudesta ja siitä, kuinka riippuvaista Suomen talouskasvu on kansainvälisen talouden toistaiseksi tuntemattomista kehityskuluista. Nyt tulevaa talouskehitystä koskeva epävarmuus on kuitenkin täysin toisenlaista kuin tavallisesti.

Suomen hallitus esitti 16.3.2020 Suomen olevan koronavirusepidemian johdosta poikkeusoloissa, ja valmiuslaki otettiin käyttöön seuraavana päivänä. Tätä kirjoitettaessa (3.4.2020) Suomen rajat on suljettu, julkisen sektorin ja monien yksityisten yritystenkin työntekijät on mahdollisuuden mukaan velvoitettu siirtymään etätöihin, ja monien palvelujen tuotanto on päätetty kokonaan kieltää. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan lomautuksia koskevien yt-neuvottelujen piirissä oli 3.4.2020 koronavirusepidemian takia yhteensä noin 360 000 työntekijää.

Ekonomistin näkökulmasta tilanteen tekee arvaamattomaksi paitsi poikkeusolojen toistaiseksi tuntematon kesto myös se, että koronavirus on aiheuttanut shokin sekä kysyntään että -tarjontaan. Suhdannetaantumien makrotaloustieteellinen teoria käsittelee pääosin toisaalta tilannetta, jossa kokonaiskysyntä yhtäkkisesti supistuu (mihin voidaan vastata elvyttävällä raha- ja finanssipolitiikalla), ja toisaalta tilannetta, jossa kokonaistarjonta yhtäkkisesti supistuu (mihin voidaan vastata tuotantokustannuksia alentavin toimin).

Nykyisessä kriisissä kokonaiskysyntä on supistunut mm. siksi, että väestön liikkuvuutta on rajoitettu suosituksin ja määräyksin. Samalla myös yritysten tarjonta on supistunut sekä ulkomailta hankittavien välituotteiden puutteellisen saatavuuden että poikkeustilaan liittyvien rajoitteiden takia. Siksi makrotalousteorian soveltaminen nykyiseen kriisiin on vaikeaa.

Useat suomalaiset talousennustajat ovat kriisin puhjettua päättäneet korvata kuluvan kevään ennusteen taloustilanteen kvalitatiivisella arviolla. Talouspoliittisia päätöksiä ei kuitenkaan ole edes poikkeusoloissa mahdollista tehdä ilman kuvaa tulevista olosuhteista, joihin ne vaikuttavat. Siksi Palkansaajien tutkimuslaitos on päättänyt julkistaa karkean ennusteskenaarion myös nykyisessä poikkeustilanteessa. Sen sisältämät numeeriset arvot – joita julkistamme tavallista vähemmän ja joista useimmat esitämme poikkeuksellisesti vain puolen prosenttiyksikön tarkkuudella – tulee tulkita suuntaa antaviksi luvuiksi, jotka soveltuvat kestoltaan ennusteskenaariomme mittaiseen kriisiin ja sen jälkeiseen aikaan.

Käyrät V, U ja L

Koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin seurauksista on esitetty useita eri skenaarioita. Nyt toteutunut talouden äkkipysähdys saattaa rajoittua kuluvaan kevääseen, ja sitä saattaa seurata paluu kansantalouden normaaliin toimintaan jo ensi syksynä. Toinen vaihtoehto olisi taloudellisen toiminnan pidempiaikainen supistuminen, joka päättyisi paljon myöhemmin, kenties vasta vuoden 2021 loppupuolella. Näitä vaihtoehtoja on toisinaan nimitetty V- ja U-käyriksi.

Koronaviruksen aiheuttama kriisi saattaa johtaa myös pysyvämmin heikenneeseen taloustilanteeseen, jos tavara- ja palvelutuotannon ongelmat laajenevat reaalitaloudesta rahoitussektorille. Vaikka pankkien vakautta onkin vuoden 2008 kriisin jälkeen lisätty mm. kiristämällä pankkien pääomavaatimuksia, pitkittyessään talouden pysähtyminen voisi johtaa pankkikriiseihin. Huonoimmissa mahdollisissa skenaarioissa, joita vastaavia bruttokansantuotteen kehityksiä voimme nimittää L-käyräksi, bruttokansantuotteen taso jäisi euroalueella useiksi vuosiksi viimevuotista tasoa oleellisesti alemmaksi.

Palveluja tuottavien toimialojen arvonlisä tulee säilymään normaalia oleellisesti heikompana niin kauan kuin poikkeustilan mukanaan tuomat rajoitteet ovat voimassa siinäkin tapauksessa, että tavaroiden tuotantoa nyt rajoittavat puutteet välituotteiden saatavuudessa väistyisivät. Siksi ennusteskenaarion kiinnittäminen edellyttää myös arviota siitä, kuinka kauan hallituksen poikkeustoimet pysyvät voimassa.

Tämän ennusteen lähtökohtana toimii oletus syvästä mutta kestoltaan lyhyestä V:n muotoisesta talouden sukelluksesta. Ennusteskenaariossamme tämänhetkiset lomautukset eivät kriisin lyhyen keston ja hallituksen yrityksille myöntämän tuen ansiosta johda laajamittaiseen konkurssiaaltoon, vaan työllisyys kohenee jälleen kesällä ja syksyllä. Käsityksemme valmiustilalakiin perustuvien rajoitusten kestosta perustuu ensisijaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusimpaan (25.3.2020) arvioon. Tällä hetkellä kuvamme koronaviruksen levinneisyydestä ja epidemian päättämisen keinoista tarkentuu ja muuttuu nopeasti. Myös muut epidemiologiset skenaariot ja tulevat poliittiset päätökset voivat johtaa taloudellisilta vaikutuksiltaan samantapaisiin seurauksiin kuin THL:n uusin arvio.

Oletuksena syvä sukellus ja ripeähkö paluu normaaliin elämään

Ennusteessamme koronavirusepidemian suurimmat vaikutukset ajoittuvat vuoden 2020 alkupuoliskoon myös muualla kuin Suomessa. Esimerkiksi Kiinassa ja Italiassa koronavirusepidemia supistaa taloutta eniten vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä ja useimmissa muissa maissa toisella neljänneksellä. Yhdysvalloissa sekä koronavirusepidemian motivoimat talouspoliittiset toimet että itse epidemiaa rajoittavat toimet ovat käynnistyneet myöhemmin kuin useimmissa muissa kehittyneissä maissa. Epidemiaa rajoittavien toimien myöhäinen alku ja epäjohdonmukaisuus saattavat pahentaa kriisitilannetta Yhdysvalloissa verrattuna Euroopan unioniin ja muihin suuriin talouksiin.

Suomen tavaravientiä rajoittavat kriisin takia hiipuneen kysynnän ohella vientiyritysten pula välituotteista. Kuluvana vuonna Suomen tavaravientiä ja -tuontia kohtaa vuoden 2009 tapahtumiin rinnastettavissa oleva romahdus, mutta koska kriisin syyt ovat ennusteskenaariossamme tilapäisiä, vienti kasvaa jälleen voimakkaasti jo ensi vuonna. Aiempi kokemus viittaa siihen, että palvelujen ulkomaankauppa reagoi suhdannevaihteluihin tavaroiden ulkomaankauppaa heikommin, ja vaikka matkailuvienti ja -tuonti romahtavatkin kuluvana vuonna, jotkut muut palvelujen ulkomaankaupan erät saattavat tänä vuonna jopa kasvaa.

Investoinnit olisivat supistuneet kuluvana vuonna ilman koronaviruksen aiheuttamaa kriisiäkin mm. rakennusalan noususuhdanteen hiipumisen takia. Nyt myös osaa suunnitelluista rakennushankkeista jouduttaneen lykkäämään. Myös kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät nykyisen kriisin aiheuttaman epävarmuuden ja kysynnän hiipumisen takia.

Yksityinen kulutus supistuu kuluvana vuonna voimakkaasti etenkin palvelujen kysynnän osalta. Esimerkiksi yhdessä miltei 20 prosenttia yksityisestä kulutuksen muodostavien hotelli- ja ravintolapalveluiden sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kysyntä romahtaa poikkeustilan ajaksi murto-osaan tavallisesta. Julkinen kulutus kasvaa kuitenkin voimakkaasti mm. koronakriisin valtiolle ja kunnille aiheuttamien kasvaneiden terveydenhoitomenojen takia. Kasvanut kulutus ja kasvaneet tulonsiirrot näkyvät ensisijaisesti valtion eikä kuntien kasvaneena alijäämänä mm. siksi, että kuntien valtionosuuksia lisätään kuluvana vuonna.

Kriisi edellyttää hallitukselta lisää suoraa tukea yrityksille ja kotitalouksille

Hallitus ilmoitti 20.3. noin 15 miljardin suuruisesta tukitoimien kokonaisuudesta, jolla helpotettaisiin ihmisten ja yritysten taloustilannetta. Suurin osa siitä oli takauksia luotoille ja erilaisten maksujen lykkäyksiä. Pakettiin kuului myös lisäbudjetti, jonka määrärahoista 150 miljoonaa suunnattiin Business Finlandin välityksellä yritysten suoraan tukeen ja 50 miljoonaa erityisesti pk-yrityksille kohdennettuun koronavirusepidemiasta aiheutuvien haittojen torjumiseen. Myöhemmin eduskunta kasvatti em. määrärahat yhteensä noin miljardin suuruisiksi. Paketissaan hallitus tuki yrityksiä myös alentamalla työeläkemaksuja, helpottamalla lomautuksia ja päästämällä yksinyrittäjät työttömyysturvan piiriin. Lisäksi palkansaajien työttömyysturvaa parannettiin.

Myös Suomen Pankki ja Valtion eläkerahasto helpottavat yritysten luotonsaantia yritystodistuksia ostamalla. Finanssivalvonta on alentanut luottolaitosten pääomavaatimuksia siten, että niiden kyky myöntää luottoja kasvaa noin 30 miljardilla. Järjestelmäriskipuskurin poistamisen avulla kriisiaikana toteutettu pääomavaatimusten alennus ei vastaa puskurin alkuperäistä käyttötarkoitusta, sillä se on tarkoitettu kompensoimaan pankkijärjestelmän rakenteeseen liittyviä riskejä, kuten esimerkiksi riskejä, jotka aiheutuvat yksittäisten pankkien suuresta koosta tai erikoistumisesta tietyn toimialan yritysten luotottamiseen. Toisaalta laskusuhdanteissa alennettavaksi tarkoitetun muuttuvan lisäpääomavaatimuksen (ns. ”vastasyklisen pääomavaatimuksen”) alentaminen ei olisi ollut nykyisessä kriisissä mahdollista, koska se oli ennen kriisiä jo valmiiksi nollan suuruinen.

On epävarmaa, missä määrin yritykset hyödyntävät parantuneita mahdollisuuksiaan saada luottoja nykyisessä tilanteessa, jossa luotonoton kannattavuutta tai yritysten kykyä maksaa luottoja takaisin on vaikea arvioida. Vaikka valtion takauksilla voikin olla korkoa alentava vaikutus, pelkkä mahdollisuus ottaa luottoa ei poista kannusteita irtisanoa työntekijät luoton ottamisen sijasta, jos kriisi pitkittyy.

Hyvin suurilla tukipaketeilla voisi olla kilpailua vääristäviä, inflaatiota kiihdyttäviä tai Suomen velkakestävyyttä heikentäviä vaikutuksia. Tällä hetkellä Suomen valtionvelkakirjojen korko on kuitenkin negatiivinen, ja se, että tällä hetkellä muutkin kehittyneet valtiot velkaantuvat nopeasti Suomen tavoin, estänee nopeat koronnousut Suomen vahvasti alijäämäisestä julkistaloudesta huolimatta.

Kriisin pitkittyessä syntyvän yritysten konkurssiaallon aiheuttama hyvinvointitappio olisi eri suuruusluokkaa kuin esimerkiksi joidenkin (ennen muuta palvelualojen) yritysten tilapäisen sulkeutumisen aiheuttama hyvinvointihaitta ja sulkeutumisesta yrityksille aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Suoraa tukea yrityksille onkin perusteltua lisätä huomattavasti.

Yhdysvallat on päättänyt tukea kriisin johdosta useimpia kansalaisiaan suorin tulonsiirroin, jotka eivät olisi tarveharkintaisia tavanomaisen sosiaaliturvan tavoin. Tulonsiirrot muistuttavat keskuspankin kaikille kansalaisille jakamaa helikopterirahaa, vaikka ne helikopterirahasta poiketen ovatkin peräisin liittovaltiolta eivätkä keskuspankilta. Euroalueella helikopteriraha olisi syytä lisätä EKP:n inflaation kiihdyttämiseksi käyttämien työkalujen joukkoon, mutta koronakriisin hoidon työkaluksi kaikille samansuuruisena jaettava raha soveltuu huonosti. Sen sijaan vaikeuksissa olevia kotitalouksia pitäisi tukea ja palveluyritysten kohtaamaa kysyntää pitäisi vahvistaa lisäämällä lomautetuille ja työttömiksi jääneille palkansaajille kohdistettuja tulonsiirtoja.

Yhdysvaltojen finanssipolitiikka oli vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen elvyttävää, mutta Euroopassa julkista velkaa yritettiin palauttaa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiselle tasolle EU:n talouden ohjausjärjestelmän avulla. Kriisiä seuranneena vuosikymmenenä EU:n talouskasvu jäi Yhdysvaltojen talouskasvun rinnalla heikoksi, ja vastaava kehitys voi uusiutua, jos euroalueen maiden julkinen velka yritetään kriisin jälkeen palauttaa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiselle tai edes nykyiselle tasolle.

Toisaalta koronakriisi saattaa johtaa myös radikaaleihin muutoksiin EU:n talouden ohjausjärjestelmän luonteessa. Toteutuessaan useiden EU-maiden vaatimat ”koronabondit” eli yhteisvastuulliset velkakirjat, joilla rahoitettaisiin koronaviruksen aiheuttaman kriisin kustannuksia, muodostaisivat ennakkotapauksen, joka edistäisi yhteisvastuullisten velkakirjojen käyttöönottoa myös muulloin.

Heikki Taimio: Maailmantalous vaipuu koronataantumaan

• Koronavirusepidemia saadaan pääosin hallintaan ensi kesänä
• Rajoittamistoimet pahentavat taantumaa
• Mittavat talouspoliittiset toimet estävät syvän laman

Viime syyskuussa ennustimme, että maailmantalouden laskusuhdanne taittuu vähitellen lievästi nopeammaksi kasvuksi vuonna 2020, kun kauppasota hellittää hieman, Brexitiin saadaan ratkaisu, öljyn hinta alenee, autoteollisuuden vaikeudet väistyvät ja elvytystoimia tulee lisää. Vielä kuluvan vuoden alussa useat indikaattorit viittasivatkin näkymien kirkastumiseen, jopa hieman vahvemmin kuin olimme ennustaneet.

Helmi–maaliskuun aikana maailmantalouteen tuli kuitenkin kaksi voimakasta shokkia, joiden yhteisvaikutuksesta ennusteita on pudotettava alas roimasti. Koronaviruksen leviäminen ja sen estämiseen tähtäävät rajoittavat toimet uhkaavat aiheuttaa runsaan vuosikymmenen takaista finanssikriisiäkin syvemmän taantuman, jota öljyn hinnan romahtaminen vaimentaa vain pieneltä osin. Ennennäkemättömän voimakkaista talouspoliittisista tukitoimista huolimatta maailmantalous supistuu tänä vuonna.

Epidemian kulku on pitkälti samanlainen monissa maissa

Tätä kirjoitettaessa (31.3.) koronavirukseen sairastuneiden määrä koko maailmassa on yli 800 000, ja se kaksinkertaistuu noin yhdessä viikossa. Tämä luku ei kuitenkaan kerro totuutta taudin levinneisyydestä, koska sen kantajista suuri osa on täysin tai lähes oireettomia ja kaikkia ei ole testattu. Tautiin kuolleiden määrästä on tarkempi luku, noin 39 000, joka kaksinkertaistuu noin 6 vuorokaudessa. Menehtyneiden määrä kasvaa tätä nopeammin monissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa, Ranskassa Espanjassa ja Ruotsissa. Toisaalta tämän määrän kasvuvauhti on jo hidastunut alle keskiarvon mm. Kiinassa, Japanissa ja Italiassa. Monissa kehittyvissä maissa viruksen laaja leviäminen on vielä edessä.

Koronavirusepidemian huippu osuu hieman eri aikaan eri maissa. Sen suurimmat taloudelliset vaikutukset ajoittuvat vuoden 2020 alkupuoliskoon – Kiinassa ja Italiassa 1. neljännekselle ja muilla lähinnä 2. neljännekselle. Epidemian kulku on noudattanut samanlaista kaavaa niissä maissa, joissa koronavirusinfektio on yleisin. Kaikki maat näyttävät ottavan käyttöön pitkälti samanlaisia rajoituksia liikkumiseen ja liiketoimintaan. Uusien tartuntojen kasvu on yleensä taittunut noin kahden viikon sisällä siitä, kun voimakkaat rajoitustoimet ovat astuneet voimaan.

Tämän ennusteen perusskenaariossa ei oleteta toista pandemiahuippua. Kiinasta saadut alustavat tiedot viittaavat siihen, ettei rajoitusten poistaminen johtaisi uuteen epidemia-aaltoon ainakaan lyhyellä aikavälillä. Sen estämiseksi käytetään laajamittaista viruksen ja sen vasta-aineiden testausta sekä tartunnan saaneiden eristämistä. Rokotetta saataneen odottaa ainakin pitkälle ensi vuoteen, mutta uudet lääkehoidot ovat mahdollisia keinoja helpottaa tartunnan saaneiden paluuta työelämään. Jos näin käy, niin epidemian mahdollinen uusi aalto jää vaimeaksi eikä aiheuta huomattavaa taloudellista häiriötä. Huonompi vaihtoehto on kuitenkin mahdollinen ja myös varteenotettava taloudellinen riski.

Rajoitustoimien takia koronavirus vaikuttaa yksityiseen palvelusektoriin paljon enemmän kuin teollisuuteen ja enemmän yksityiseen kuin julkiseen kulutukseen. Tavaroiden ulkomaankauppa kärsii komponenttipulasta ja kuljetuksen häiriöistä, palvelukauppa taas matkailun ja liikenteen alasajosta. Epidemian ja rajoitustoimien hellittäessä nämä palautuvat vähitellen. Talouskasvu on useimmissa maissa vielä tämän vuoden jälkipuoliskolla melko heikkoa, jos sitä on ollenkaan verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

Kiina ja Yhdysvallat kulkevat eri teitä

Kiina syöksyi ensimmäisenä maana koronakriisiin jo tammikuussa. Epidemian taituttua Kiinassa on voitu purkaa rajoitustoimia noin kaksi kuukautta niiden alkamisesta. Huhtikuun alkuun mennessä maan talous on monilta osin palaamassa lähes normaaliksi muttei vielä kovaan kasvuun. Elvytystoimissa on oltu verraten pidättyväisiä maan suuren velkataakan takia. Kuluvan vuoden kasvu jää negatiiviseksi, mutta ensi vuodeksi ennustetaan jo kovaa kasvua.

Yhdysvalloissa epidemia leviää nyt nopeasti samalla kun maassa on puutetta testaus- ja hoitovälineistä. Öljyn hinnan romahdus pahentaa taantumaa. Marraskuussa järjestettävät vaalit saavat kuitenkin osaltaan maan hallinnon kiirehtimään niin rajoitusten kuin tukitoimienkin suhteen. Liittovaltion 2 000 miljardin dollarin elvytyspaketti, joka sisältää sekä suoraa tukea että lainoitusta, saanee jatkoa. Keskuspankki ”Fed” on painanut ohjauskorkonsa jo nollan pintaan ja on valmis ostamaan sekä julkisen että yksityisen sektorin velkakirjoja suuria määriä. Uusi finanssikriisi todennäköisesti estetään, mutta maa ei voi välttää taloutensa selvää supistumista tänä vuonna.

Euroalueen sopeutumisesta koronakriisiin kertoo toistaiseksi parhaiten teollisuuden ja palvelujen yhdistetty ostopäällikköindeksi, joka putosi maaliskuussa samaan tahtiin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja viittaa bkt:n huomattavaan laskuun kevään aikana. Ongelma ostopäällikköindekseissä kuitenkin on se, että niiden sisältämät pitenevät toimitusajat yleensä kertovat liikakysynnästä ja siis nousukaudesta, mutta jos ne johtuvat koronavirukseen liittyvistä vaikeuksista, niin tilanne on päinvastainen. Todellisuudessa nämä indeksit ovat romahtaneet raportoitua enemmän.

Italia ja Espanja ovat vaikeimmassa epidemiatilanteessa mutta toipunevat rajoitusten myötä pian. Saksa ja Ranska ovat säätäneet suuret talouspaketit, jotka eivät ole ehtineet vielä vaikuttaa. Voimakasta tukeaan luvannut EKP pelastaa valtionvelkakirjojen ostoillaan velkaantuvia jäsenmaita ja estää korkojen nousun. Niissä ei näykään nyt uuden eurokriisin merkkejä (ks. kuvio ja erillisteksti “Koronakriisi koettelee euroalueen yhtenäisyyttä”). Rahapolitiikan keventämisen vaikutukset reaalitalouteen jäävät silti vaatimattomiksi, koska luotonannon laajentuminen riippuu ennen muuta kysynnästä kuten tähänkin asti. Se jää heikoksi niin kauan kuin muut keinot ovat riittämättömiä ja epidemia ei ole selvästi väistymässä.

Öljyn hinnan puolittuminen ja joidenkin muiden raaka-aineiden hintojen romahdus loiventaa laskukierrettä hieman ja alentaa euroalueen inflaatiota tänä vuonna yhteensä yli prosenttiyksikön verran, mutta ensi vuonna inflaatio kiihtyy jonkin verran. Euroalue supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja kasvaa ensi vuonna noin kolme prosenttia.

Japani, jossa kasvu oli jo muutenkin heikkoa, ei ole pannut toimeen yhtä mittavia rajoitustoimia kuin monet muut maat. Ostopäällikköindeksit ovat silti romahtaneet yhtä paljon kuin esimerkiksi Kiinassa, jonka toipuminen muita nopeammin auttaa Japanin vientiä. Iso-Britannia näytti selviävän Brexitistä ainakin aluksi yllättävän hyvin. Alun epäröinnin jälkeen maa on taipunut samanlaisiin toimenpiteisiin kuin EU-maat.

Pääomien paetessa kehittyneisiin maihin ja yhä lähemmäs lyhytaikaisia sijoituskohteita pitkiin korkoihin kohdistuu nousupaineita. Tällöin kehittyvien maiden valuutat devalvoituvat voimakkaasti suhteessa kehittyneiden maiden valuuttoihin, niiden ulkomainen velka kallistuu ja hintakilpailukyvyissä tapahtuu vastaava käänne. Tämä koskee mm. Intiaa, Brasiliaa ja Venäjää, joka lisäksi kärsii öljyn hinnan romahduksesta. Monissa kehittyvissä talouksissa kasvu oli hidastunut jo muutenkin, ja niillä on vaikeuksia toteuttaa kattavia rajoitustoimia epidemian leviämisen estämiseksi. Tähän liittyvät riskit ovat erittäin vakavia.

Kansainvälinen talous

Euroalueen teollisuuden ja palvelujen yhdistetty ostopäällikköindeksi (Markit) kuukausittain 2012:01–2020:03 ja bkt:n muutokset (%) neljännesvuosittain 2012:1–2019:4

10-vuotisten valtionlainojen korkoja eri maissa 1.1.–31.3.2020

Ilkka Kiema: Kysynnän ja tarjonnan taseessa vienti ja tuonti supistuvat eniten

• Välituotteiden puute haittaa tavaravientiä
• Matkailuvienti romahtaa, jotkut muut palveluviennin erät voivat jopa kasvaa
• Yhteenlaskettu vienti supistuu tänä vuonna voimakkaasti mutta voi kasvaa reippaasti jo ensi vuonna

Viime vuonna Suomen tavaroiden ja palvelujen vienti kasvoi 7,2 prosenttia. Kasvu oli olennaisesti vahvempaa kuin tuonnin kasvu, 2,2 prosenttia. Kuluvana vuonna Suomen ulkomaankauppa tulee supistumaan voimakkaasti ainakin toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä.

Tavaravientiä harjoittavien yritysten toimintaa ei ole vielä rajoitettu niin kuin palveluyritysten toimintaa. Nykyinen taantuma eroaakin tavanomaisista suhdannetaantumista sikäli, että arvonlisäyksen supistuminen kohdistuu niin Suomessa kuin muuallakin muita toimialoja enemmän kotimaisia palveluja tuottaviin yrityksiin. Esimerkiksi euroalueen palvelujen ostopäällikköindeksin arvo laski maaliskuussa paljon dramaattisemmin, arvosta 52,6 arvoon 26,4, kuin teollisuuden ostopäällikköindeksi, joka laski arvosta 49,2 arvoon 44,5.

Talouden supistumisen painottuminen palveluihin viittaisi siihen, että ulkomaankaupan supistuminen suhteutettuna bruttokansantuotteen laskuun jäisi vähäisemmäksi kuin tavallisissa suhdannetaantumissa. Toisaalta tehdasteollisuuden yritysten toimintaa rajoittavat jo nyt ongelmat ulkomailta hankittavien välituotteiden saatavuudessa. Tärkeistä vientiyrityksistä esimerkiksi Valmet Automotive on äskettäin ilmoittanut koko henkilöstönsä yt-neuvotteluista komponenttipulan vuoksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreiden laskelmien mukaan noin puolet tehdasteollisuuden tuotoksesta on ulkomailla syntynyttä arvonlisää, ja välituotteiden puutteen voidaan odottaa alentavan tavaravientialojen tuotantoa kuluvan vuoden loppupuolelle saakka.

Palveluvienti ja -tuonti ovat voimakkaasti vaihtelevia ja vaikeasti ennustettavia kokonaiskysynnän eriä. Suomen palveluviennin riippuvuus suhdannetilanteesta on aiemmin ollut heikkoa: esimerkiksi viime vuonna Suomen palveluvienti kasvoi noususuhdanteen hiipumisesta huolimatta peräti 14,2 prosenttia. Vaikka matkailuvienti, joka viime vuonna muodosti noin 10 prosenttia koko palveluviennistä, tulee romahtamaan kuluvan vuoden toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä, jotkut muut palveluviennin erät saattavat jopa kasvaa kuluvana vuonna, kuten esimerkiksi palveluviennistä viime vuonna noin 37 prosenttia muodostaneet televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut.

Imu29-muuttuja, jonka vuosittainen prosentuaalinen muutos on esitetty oheisessa kuviossa, on PT:n mallilaskelmissa käytetty 29 ulkomaan bruttokansantuotteista muodostettu painotettu indeksi, jossa kunkin maan paino perustuu sen osuuteen Suomen tavaraviennistä. Kuten kuvio osoittaa, imu29-muuttujan muutokset ja tavaraviennin muutokset ovat aiemmin korreloineet varsin voimakkaasti keskenään.

Olemme perustaneet vientiennusteemme tavaraviennin osalta arvioihimme tärkeimpien vientimaiden talouskasvusta sekä yksinkertaiseen imu29-muuttujaan perustuvaan mallilaskelmaan. Laskelmassa tavaravienti supistuu yli 20 prosenttia kuluvana vuonna mutta kasvaa reilut kymmenen prosenttia jälleen ensi vuonna. Palveluviennin muutokset eivät ole yhtä dramaattisia: ennusteskenaariossamme sen muutokset jäävät kuluvana vuonna vähäisiksi, ja ensi vuonna se kasvaa skenaariossamme jälleen viime vuosien keskimääräistä tahtia.

Viennin tavoin myös tuonnin kehitys on Suomessa vahvemmin myötäsyklistä kuin kokonaiskysynnän muiden erien. Mm. kuluvana vuonna kasvavan julkisen sektorin kysynnän takia tuonnin muutokset jäävät silti ennusteskenaariossamme viennin muutoksia jonkin verran pienemmiksi.

Imu-muuttuja ja tavaroiden vienti 1995–2021

Sakari Lähdemäki: Koronakriisi supistaa investointeja

• Suuri osa investoinneista viivästyy, osa jää toteutumatta
• Rakentaminen supistuu merkittävästi mutta kasvaa taas ensi vuonna
• T&K-investoinnit supistuvat maltillisemmin kuin muut investointierät

Viime syksynä ennustimme, että investoinnit supistuvat vähän tänä vuonna. Vielä alkuvuonna näkymät olivat ennallaan. Nyttemmin on kuitenkin selvää, että verrattuna esimerkiksi edelliseen Maailman terveysjärjestö WHO:n luokituksen mukaiseen pandemiaan, sikainfluenssaan, koronavirus on osoittautunut vaarallisemmaksi, ja näin sitä on lähdetty torjumaan huomattavasti voimakkaammin. Niinpä myös taloudelle selvästi haitalliset toimenpiteet, joita tämän viruksen hillitsemiseksi on tehty, ovat ennakoitua laajempia.

Viruksen levinneisyyden ollessa länsimaissa vasta alkuvaiheessa on epävarmaa, millaisia rajoituksia vielä lopulta tehdään. Epävarmaa on myös, miten asetetut rajoitukset ja vastaavasti massiiviset tukitoimet lopulta vaikuttavat talouteen ja miten pitkään talouden palautumiseen menee. Näin ollen ennusteeseemme sisältyy tavanomaisempiin aikoihin nähden huomattavasti enemmän epävarmuutta ja investointiennustetta voi pitää korkeintaan suuntaa antavana arviona. Ennustamme, että investoinnit supistuvat tänä vuonna 5,0 prosenttia. Eniten supistuvat rakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit. Vuonna 2021 investoinnit kasvavat jälleen 4,0 prosenttia.

Rakennusinvestointien arvioitiin viime ennusteessa kääntyvän laskuun useamman vuoden reippaan kasvun jälkeen. Tässä ennusteessa olemme pyrkineet lisäksi huomioimaan koronakriisiin liittyvien rajoitusten vaikutukset. Tälle vuodelle rakennushankkeita oli kaavailtu lupakuutioiden perusteella viime vuotta vähemmän, mikä osaltaan supistaa näitä investointeja. Tämän lisäksi investointeja joudutaan viivästyttämään, koska yritysten kassavaroja joudutaan käyttämään muihin kiireellisimpiin kuluihin myyntitulojen supistuessa.

Maan rajojen sulkeminen on estänyt ulkomaisen työvoiman maahantulon. Ulkomaisen työvoiman osuus on rakennusalalla huomattava, varsinkin Uudellamaalla. Osa ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä on jäänyt Suomeen, kun taas osa on palannut takaisin kotimaahansa. Investointeja on lykkääntynyt siitä syystä, että tällaista työvoimaa ei ole samassa määrin saatavilla kuin ennen rajoituksia.

Suuri osa rakennusinvestoinneista, joita ei toteuteta rajoitusten takia, lykkääntyy tulevaisuuteen, mutta konkurssien lisääntyessä, palkkasumman supistuessa ja talouden yleisen aktiviteetin vaimentuessa osa toteutuskelpoisista investoinneista jää tekemättä. Hallituksen linjaama korotus perusväylänpidon menoihin lieventää toteutuessaan maarakennusinvestointien supistumista.

Lykkääntyneitä rakennushankkeita aloitetaan sen jälkeen, kun rajoituksia aletaan purkamaan. Muualla Euroopassa vallitsevasta virustilanteesta riippuen on mahdollista, että työvoimaa ei riitä samanaikaisesti sekä sellaisiin hankkeisiin, jotka oli määrä aloittaa koronakriisin jälkeisenä aikana, että sellaisiin hankkeisiin, jotka lykkääntyivät rajoitusten takia. Näin ollen osa hankkeista lykkääntyy edelleen ja mahdollisesti siirtyy ensi vuoteen. Kaikesta huolimatta on oletettavaa, että rajoitusten poiston jälkeen rakentaminen on jälleen voimakasta. Vuonna 2021 rakennusinvestoinnit kasvavat jälleen.

Monet suuremmat kone- ja laiteinvestoinnit tehdään samassa yhteydessä kuin suuret tehdasinvestoinnit ja yleisemmin huoltoseisokit. Moni tällainen hanke myöhästyy, ja myös näihin liittyvät kone- ja laiteinvestoinnit lykkääntyvät. Suurempi kone- ja laiteinvestointeja supistava tekijä on kuitenkin yleisten vientimarkkinoiden supistuminen ja epävarmuus siitä, miten nopeasti kansainvälinen kauppa ja globaali talous normalisoituvat.

Suuri osa kone- ja laiteinvestoinneista muodostuu kaluston uusimisesta. Tällaisia ei-kiireellisiä investointeja siirretään myöhemmäksi maksukyvyn varmistamiseksi. Rakennusalan notkahdus supistaa myös osaltaan rakennusalan koneinvestointeja. Majoitus- ja ravintola-alalla kone- ja laiteinvestointeja tehdään aiempaa selvästi vähemmän, mutta näiden alojen osuus kaikista kone- ja laiteinvestoinneista on kuitenkin pieni.

Ennusteemme mukaan T&K-investoinnit supistuvat investointieristä maltillisimmin. Näistä investoinneista suuri osa on sellaisia, että niitä voidaan tehdä etäyhteyksien avulla. Myös valtion kaavailemat tutkimus- ja tuotekehitysmenot tälle vuodelle ovat hieman viime vuotta suuremmat. Valtaosa T&K-investoinneista muodostuu kuitenkin yksityisellä sektorilla. Nämä investoinnit ovat usein pitkäkestoisia projekteja, joiden rahoitusta ja työpanosta voidaan supistaa tilapäisesti ja näin voidaan korvata esimerkiksi mahdollista kassavajetta. Tästä syystä myös tämä erä supistuu kohtalaisen voimakkaasti tänä vuonna. Ensi vuonna T&K-investoinnit kasvavat jälleen.

Hannu Karhunen: Työttömyys nousee valtioiden toimenpiteistä huolimatta

• Työttömyysaste nousee terävästi vuonna 2020
• Massatyöttömyys voidaan välttää, mikäli talouspoliittiset toimenpiteet onnistuvat tavoitteissaan

Suomen työllisyys kehittyi vielä suopeasti vuoden 2020 alussa, kunnes koronakriisi pysäytti työvoimavaltaiset ja palveluihin keskittyvät yritykset äkisti. Työllisyys alkaa parantua, kun talouden näkymä normalisoituu ja Suomen vientikysyntä kääntyy kasvuun.

Työllisyyskehitys törmäsi seinään

Suomen työmarkkinat eivät ole kokeneet tällaista shokkia aikaisemmin. Koronakriisi iski äkisti palvelualan työvoimavaltaisiin yrityksiin, minkä seurauksena lomautukset ja työttömyyskorvaushakemukset ovat alkaneet kasvaa rajusti. Tämän lisäksi kansainväliset tuotantoketjut ovat paikoin rikkoutuneet erilaisten rajoittamistoimenpiteiden vuoksi, mikä on pakottanut osan teollisuudesta ajamaan toimintaansa alas. Suomella on lisäksi muutamia teollisuuden klustereita, joiden työllisyyskehitys kohtaa erityisen suuren riskin koronakriisin myötä. Tällaisia ovat mm. laivanrakennusteollisuus alihankintaketjuineen ja Uudenkaupungin autotehdas.

Työllisyyden kehitys voi yllättää positiivisesti, koska valtiot ja keskuspankit ovat ryhtyneet voimakkaaseen elvytykseen nopeasti kriisin sytyttyä. On siis todennäköistä, että rahapolitiikassa vältetään finanssikriisin jälkeiset virheet. Suomen valtion kriisirahoitus voi myös onnistuessaan luoda sillan kriisin yli monen työvaltaisen yrityksen toiminnalle. Työttömyyden kohoaminen 1990-luvun lamavuosien lukemiin vaatisi siis kansainvälisen kaupan pidempiaikaisen häiriön, joka voisi syntyä esimerkiksi koronakriisin pitkittymisen tai talouspoliittisten toimenpiteiden epäonnistumisen seurauksena.

Toisaalta koronakriisin kokoluokka ja laajuus ovat vailla vertaansa. Kriisi on iskenyt niin kysyntä- kuin tarjontatekijöihinkin, painottuen hyvin äkkinäisesti työvoimavaltaisiin toimialoihin. Yksityiset investoinnit myös supistuvat, kun kansainvälinen kysyntä laskee. Kuluttajat reagoivat edelleen epävarmuuteen lisäämällä säästämistä. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino siis siirtyy ainakin tilapäisesti huomattavasti alhaisemmalle tasolle.

Oletamme, että valtiot ja keskuspankit onnistuvat merkittävällä tavalla paikkaamaan työmarkkinoiden iskua. Ennusteemme perusolettama on, että Suomen talous kääntyy kasvuun vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Työllisyys alkaa korjaantumaan viiveellä talouden kasvuun verraten, mutta vuoden 2020 työttömyys kohoaa selvästi edellisestä vuodesta. Arvioimme työttömyyden nousevan tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja laskevan onnistuneiden toimenpiteiden ansiosta 7,5 prosenttiin vuonna 2021.

Tarvitaan ”Plan B”

Työttömyyden pitkittyminen voi johtaa vakaviin pitkäaikaisiin ongelmiin Suomen työmarkkinoilla. Tästä syystä julkisen vallan tulisi välittömästi aloittaa uusien laajojen toimenpiteiden valmistelu siltä varalta, että loppuvuoden positiivinen työllisyysskenaario ei näytä todennäköiseltä juhannukseen mennessä.

Työmarkkinoiden keskeiset luvut

Hannu Karhunen: Yksityinen kulutus syöksyy alas vuonna 2020

• Poikkeuksellinen epävarmuus romahduttaa yksityisen kulutuksen alkuvuonna
• Kuluttajahintojen nousu on maltillista, mutta deflaation riski on olemassa
• Epävarmuus lisää kotitalouksien säästämisintoa

Arvioimme kuluttajahintojen (KHI) nousun jäävän 0,5 prosenttiin vuonna 2020 ja kiihtyvän 1,0 prosenttiin vuonna 2021. Yksityinen kulutus romahtaa koronakriisin seurauksena tänä vuonna 5 prosenttia. Oletamme yksityisen kulutuksen kuitenkin kasvavan voimakkaasti (3 prosenttia) jo vuonna 2021, mikäli perusskenaariomme talouden nopeasta positiivisesta käänteestä toteutuu tämän vuoden puolella.

Yksityinen kulutus saa monta iskua

Yksityinen kulutus kokee vuoden 2020 aikana monta poikkeuksellista iskua, joiden vaikutuksia on hankalaa arvioida. Kuluttajien liikkumista ja kokoontumista koskevat rajoitukset iskevät erityisesti kotitalouksien kulutuskorin sellaisiin osiin, jotka liittyvät erilaisiin palveluihin. Toisaalta esimerkiksi ravintolapalveluiden romahdus ja etätyö siirtävät kysyntää päivittäistavara- ja verkkokauppoihin. Etätyötä koskevat muutokset vaikuttavat myös liikennevälineiden käyttöön. Ennusteemme olettaa, että rajoitukset kestävät keskimäärin 90 päivän ajan.

Suorien rajoituksien lisäksi kotitalouksien kulutus kokee iskun yleisestä talouskehityksestä, joka on muuttunut dramaattisesti viime vuotta epävarmemmaksi. Epävarmuuden aikana kotitaloudet alkavat säästämään, etenkin kun työmarkkinoiden tapahtumat ovat nyt leimallisen negatiivisia. Epävarmuuden taso on poikkeuksellisen korkea, minkä seurauksena kotitalouksien säästämisaste voi nousta yllättävän korkeaksi alhaisista koroista huolimatta.

Yksityisen kulutuksen positiivinen käänne kuluvan vuoden lopulla riippuu pitkälti kansainvälisestä talouskehityksestä ja siitä, kuinka Suomessa onnistutaan estämään kriisin välittömät työmarkkinavaikutukset. Tämä voi poistaa kotitalouksien kokemaa epävarmuutta nopeasti kriisin väistyttyä, luoden näin voimakkaan positiivisen impulssin kulutukseen. Mikäli kansainvälisen talouden kehitys kuitenkin jää ennakoitua heikommaksi, niin se hidastaa kulutuksen kasvua vuonna 2021. Tämän lisäksi on myös mahdollista, että jo lyhyeksikin jäävä kriisiaika muuttaa kuluttajien käyttäytymistä perustavanlaatuisesti esimerkiksi säästämisen osalta.

Inflaatiokehitys jää maltilliseksi

Raaka-aineiden hintakehitys ja työmarkkinoiden heikentymisestä johtuva kysynnän lasku pitävät kuluttajahintojen kehityksen hitaana. Toisaalta eri tuotteisiin liittyvät tarjontahäiriöt voivat vaikuttaa yllättäen yksittäisten tuoteryhmien hintoihin. Arvioimme kuitenkin, että deflaation riski on vuonna 2020 Suomessa normaalia suurempi.

Ensi vuonna hintakehityksen nopeus voi jopa yllättää mahdollisten tarjontaongelmien ja elvyttävän raha- ja finanssipolitiikan seurauksena. Nopeutuva inflaatio olisi myös merkki siitä, että kriisitoimenpiteet ovat onnistuneet nostamaan kuluttajien luottamusta ja luomaan talouteen positiivisen kierteen. Nopeutuvaan hintakehitykseen liittyvät riskit ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä kuin alhaisesta hintakehityksestä syntyvät riskit.

Yksityinen kulutus ja säästämisaste 2009–2021

Kuluttajahintojen muutokset 2009–2021

Elina Pylkkanen: Vakaus- ja kasvusopimuksen rajoitukset romukoppaan

• Jyrkkä pysähdys avaa kirstunvartijan portit
• Kuntia kannatellaan merkittävillä valtionosuuskorotuksilla
• Nyt puretaan jopa sotu-rahastojen EMU-puskureita

Vaikka istuva hallitus oli varautunut ohjelmassaan poikkeuksellisen vakavan taloustilanteen varalta elvyttämistoimenpiteisiin yhden miljardin euron lisämäärärahalla, se osoittautuikin pikkurahaksi, kun pitää selvitä koko maailman yllättäneestä koronakriisistä. Eikä kriisin etenemistä yritetä hallita taloustieteen tai -politiikan keinoilla, vaan lääketiede ja sairaanhoitoon varautuminen ovat toimenpiteiden määrittäjiä, ja taloudellinen elvytys tehdään kriisin taloudellisille seurauksille sitä mukaa kun markkinoiden aktiviteetti hiipuu.

Kevään kehysriihessä hallituksen oli tarkoitus laatia toimenpidesuunnitelma kunnianhimoisille ilmastopolitiikalle ja työllisyyspolitiikalle. Ilmastotoimenpiteet oli tarkoitus toteuttaa energia- ja ympäristöverojen korotuksilla, joita todennäköisesti ei tässä tilanteessa ainakaan täysimittaisesti toteuteta. Samoin hallitus on joutunut luopumaan 30 000 laskennallisen lisätyöpaikan tavoitteesta, koska huomio kiinnittyy nyt olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseen. Molemmat tavoitteet nousevat päätöksentekopöydälle varmaankin vasta vuoden kuluttua.

Suomen tulevan talouskehityksen turvaaminen olisi kuitenkin kaikkein tärkeintä tästäkin akuutista tilanteesta riippumatta – ja oli tietenkin jo ennen kriisiä – eli investoinnit koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näitä investointeja henkiseen pääomaan ei saa syrjäyttää tässäkään tilanteessa, sillä niistä hyötyvät kaikki suomalaiset pidemmällä aikavälillä.

Valtion talous reippaasti alijäämäiseksi ja velkaiseksi

Suomen osalta euroalueen maille määritellyt vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämäkriteerit voidaan unohtaa vuosille 2020 – 2021. Bruttokansantuotteen ennustetaan alenevan noin viidellä prosentilla tänä vuonna samalla kun valtio velkaantuu lisää viime vuoteen verrattuna yli kymmenen miljardia euroa, jolloin velkasuhde nousee reippaasti yli 60 prosentin rajan. On hyvin todennäköistä, että valtiontalouden alijäämä suhteessa bkt:en tuplaantuu ja tulisi tänä vuonna olemaan noin 6 prosenttia.

Kulutuskysynnän äkkijyrkkä pudotus alentaa suunnilleen vastaavalla suhteella myös kulutusveroja, jotka muodostavat lähes 70 prosenttia valtion verotuloista. Myös tuloverojen tuotot alenevat, mutta suhteellisesti kuitenkin vähemmän. Taloudellisen aktiviteetin hiipuminen pienentää palkkasummaa viime vuoteen verrattuna. Ansiotulojen veropohjaan lomautukset ja työttömyyden kasvu vaikuttavat myös, mutta vaikka työttömyys kasvaa, saavat työttömät ansioihin sidottuja työttömyysetuuksia tai työmarkkinatuen suuruista korvausta, jotka myös ovat veronalaista ansiotuloa. Sen vuoksi tuloveron tuoton arvioidaan supistuvan vain jonkin verran tänä vuonna. Sen sijaan pääomatuloveron ja yhteisöveron tuotto tulevat supistumaan merkittävästi, mutta niiden osuus valtion verotuotoista on vain noin 15 prosenttia.

Valtion menoja kasvattaa ennen kaikkea riittävien sairaanhoitopalvelujen turvaaminen kunnissa ja erikoissairaanhoidossa. Arvioiden mukaan lisäresursointia tarvitaan parin miljardin euron edestä. Lisäksi yhtäkkiseen työttömyyteen ja lomautuksiin varautuminen lisää valtion menoja. Määräaikaisesti voimassa oleva laki lisää tukea lomautetuiksi tai työttömiksi jääville, jotka saavat nyt työttömyysturvaa ilman omavastuupäiviä. Myös yksinyrittäjät ovat aiemmasta poiketen oikeutettuja työttömyyskorvaukseen. Tämän lisäksi valtio on valmistautunut myöntämään suoria avustuksia konkurssiuhassa oleville yrityksille ja takaamaan lainoja, jotka yritykset joutuvat liikevaihdon romahtaessa ja kulujen juostessa ottamaan.

Vuodelle 2021 ennustettu ripeä talouskasvu kuroo umpeen sekä velkasuhdetta että valtion talouden alijäämää, muttei kuitenkaan jälkiä jättämättä. Velan määrä kasvaa vielä 2021, vaikka lisävelan tarve pienenee merkittävästi ja bkt:n kasvu alentaa velkasuhdetta osaltaan.

Kuntatalous saa elvytystä

Koronakriisi tuli kuntatalouteen mahdollisimman huonoon aikaan, sillä vuosi 2019 oli kunnissa huono. Kahdella kolmasosalla kunnista tulos oli negatiivinen. Huono vuosi johtui lähinnä kunnallisverokertymän viivästymisistä. Ennakonpidätysmenettely uudistettiin, eikä Verohallinto onnistunut verovelvollisten tulojen arvioinnissa (aliarvioitiin ansiokehitys). 2020 alusta käyttöön otettu kansallinen tulorekisterijärjestelmä ei myöskään pystynyt ohjaamaan työnantajan maksamia veroja ja maksuja saajilleen viiveettä. Eli kuntien hätä oli ilman koronaepidemiaakin jo lähtökohtaisesti suuri.

Verotulot kokonaisuudessaan kuitenkin kasvavat kuntasektorilla vuonna 2020. Vaikka kunnallisveron tuoton kasvu pysyttelisikin ei-negatiivisena kuten finanssikriisissäkin 2009, kasvavat sekä kiinteistöveron tuotto, joka kasvaa vuosittain noin kolme prosenttia, että yhteisöveron tuotto, koska valtio tulee korottamaan kuntien saamaa yhteisövero-osuutta elvytystoimenpiteenä ilmeisimmin jo tänä vuonna. Korotuksen tarkka määrä selviää vasta hallituksen kehysriihessä keväällä, mutta arvattavasti korotus on vähintään samansuuruinen kuin reilut kymmenen vuotta sitten finanssikriisin keskellä, jolloin korotus oli 10 prosenttiyksikköä muutaman vuoden ajan. Jos korotus olisi sama kuin aiemmin, lisäisi se kuntien yhteisöverotuottoa reilulla puolella miljardilla eurolla.

Valtio on varautunut lisäämään myös kuntien valtionosuuksia sairaanhoidon kustannusten kasvun vuoksi ja vähentääkseen kuntien työntekijöiden irtisanomisia ja lomautuksia, joita kunnissa ryhdyttiin tekemään vuoden 2019 lopulla ja 2020 alussa. Lisärahoitus tulee tarpeeseen, sillä kunnat ovat jo pitkään vitkastelleet palvelutuotannon tuottavuuden parantamisessa. Kunnat ovat odottaneet sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtoa maakunnille tai valtiolle, minkä vuoksi toiminnan uudistaminen ja tuottavuuden kasvattamispyrkimykset ovat jääneet taka-alalle.

Vuosi 2021 on kunnille selvästi parempi. Ensinnäkin siksi, että työllisyyden ennustetaan paranevan talouden elpyessä ja kunnallisveron tuotto muodostaa kuntien tuloista keskimäärin vajaat puolet. Toiseksi siksi, että valtionavustukset kasvavat valtionosuusindeksin mukaisesti ja kuntien ikäsidonnaisia menoja kompensoiden – valtionosuusperusteissa ikä on painoarvoltaan tärkein kriteeri. Valtionosuudet kasvavat myös siksi, että kiky-sopimuksen kevennykset työvoimakustannuksiin päättyvät 2020. Myöskään kuntasektorin menojen ei ennusteta kasvavan poikkeukselliseen vuoteen 2020 verrattuna.

Sosiaaliturvarahastojen puskureita käytetään nyt

Vuonna 2019 suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt tekivät etenkin osakesijoituksillaan huimat tuotot. Tuotot olivat enimmillään jopa 13 prosenttia. Vuodesta 2020 sen sijaan näyttää tulevan kaikille yhtiöille erityisen huono ja uhka myös vakavaraisuudelle. Finanssivalvonta on kuitenkin löysännyt vakavaraisuusvaatimusta pandemiasta johtuvissa poikkeusoloissa.

Lomautusten ja työttömyyden kasvaessa myös sosiaalivakuutusmaksujen tuotto tipahtaa 2020. Lisäksi koronaepidemian vuoksi tehdyt lakimuutokset mahdollistavat yritysten sosiaalivakuutusmaksujen lykkäämisen määräajaksi, ja heinäkuun alusta vuoden loppuun määrätty työnantajan työeläkevakuutusmaksun alentaminen 2,7 prosenttiyksiköllä vaikuttaa maksutuottoon, vaikkakin tämä tullaan rahoittamaan nk. EMU-puskuria käyttäen. Työnantajan vakuutusmaksun alentamisella halutaan lisätä työvoiman kysyntää ja nopeuttaa työntekijöiden paluuta takaisin työmarkkinoille ja entisiin työpaikkoihinsa.

Myös sosiaaliturvarahastojen menot tulevat kasvamaan yhtäältä kasvavan työttömyyden vuoksi ja toisaalta myös vuosittain kasvavien työeläkkeiden vuoksi. Työttömyysvakuutusmaksut ovat olleet historiallisen hyvään työllisyystilanteeseen nähden korkeat, jolloin myös reservit ovat karttuneet hyvin. Tämä puskuri kuihtuu nyt kokonaan ja Työllisyysrahasto varautuu ottamaan velkaa selvitäkseen vastuistaan. Kokonaisuutena konsolidoitu julkinen talous on siten vuonna 2020 selvästi alijäämäinen, koska nyt myös sosiaaliturvarahastojen budjettitasapainoa horjuttaa yhtäkkinen taantuma.

Kiihtyvän talouskasvun myötä vuodesta 2021 ennustetaan ylijäämäistä sosiaalivakuutussektorille, kun työmarkkinat normalisoituvat ja väliaikaiset maksulykkäykset ja -alennukset poistuvat.