Viekö ikä ällin?

Labore-blogit Petri Böckerman

Ikääntymisellä on ilmeisiä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. Kyky oppia uutta voi heiketä ikääntyessä, mutta toisaalta iän myötä karttuneesta kokemuksesta on kiistatonta hyötyä tietotyössä ja uuden löytämisessä. Esimerkiksi Immanuel Kant oli 57-vuotias julkaistessaan ”Puhtaan järjen kritiikin” ensimmäisen painoksen. Tätä seurasivat muut tunnetut kritiikit.

Tuoreessa tutkimuksessa arvioidaan tieteellisen tuotannon ja henkilön iän välistä yhteyttä 1900-luvulla. Kolmenkymmenen ikävuoden jälkipuolisko näyttää olevan tieteellisen läpimurtojen ja innovaatioiden keksimisen kulta-aikaa. Empiirisissä tutkimuksissa on myös korostettu sitä, että tieteen alojen välillä on merkittäviä eroja luovuuden huipun ajoittumisessa. Luovuuden huippu saavutetaan tyypillisesti aiemmin matematiikassa ja luonnontieteissä kuin esimerkiksi lääketieteessä ja yhteiskuntatieteissä.

Tieteellisen tuotannon ikäjakaumassa on myös tapahtunut kiinnostavia muutoksia 1900-luvulla. Luovuuden huippu näyttää hiljalleen siirtyneen oikealle eli huippu saavutetaan korkeammassa iässä kuin aiemmin. Väestön ikääntyminen teollisuusmaissa saattaa kuitenkin jatkossa heikentää talouksien kykyä tuottaa innovaatioita ja tieteellisiä läpimurtoja.